Ohjelmistot

Kokeen aikana kokelaat voivat käyttää erilaisia ohjelmistoja ja sähköisiä aineistoja. Ohjelmistoja voi olla kokelaan päätelaitteessa tai koetilan välityspalvelimella, jolle on asennettu myös koejärjestelmä.

Kokeessa käytettäviksi ohjelmistoiksi ja aineistoiksi valitaan sellaisia tuotteita, jotka ovat kokelaiden käytössä opiskeluaikana joko sellaisenaan tai mahdollisimman vastaavina. Tuotteiden on sovittava myös koetilanteeseen eli niiden on oltava ylioppilastutkintolautakunnan ainejaoksen hyväksymiä. Nykyjärjestelyissä vastaavia välineitä ovat taulukkokirjat ja laskimet.

Sallittujen välineiden luettelo tulee elämään jo ennen ensimmäistä sähköistä ylioppilaskoetta. Uusia hyödyllisiä ohjelmistoja julkaistaan ja jotkut vanhat poistuvat käytöstä. Sähköisessä kokeessa myös tekninen yhteensopivuus voi vaikuttaa siihen, onko jokin yksittäinen väline käytössä kokeen aikana. Ohjelmat ja aineistot päätelaitteelle ja koetilan välityspalvelimelle lisää ylioppilastutkintolautakunta.

Maksuttomia ja maksullisia ohjelmia

Koekäyttöön voi tulla sekä maksuttomia että maksullisia ohjelmia. Ylioppilastutkintolautakunta pyrkii saamaan kokeen ajaksi myös maksulliset ohjelmistot ja aineistot kaikkien kokelaiden käyttöön. On kuitenkin mahdollista, että jotkut tuotteet ovat kokeen aikana vain lisenssin ostaneiden käytössä. Tilanne vastaa nykyistä käytäntöä laskinten ja taulukkoaineistojen osalta.

Koetilan välityspalvelimen ohjelmistot ja aineistot

Koetilan välityspalvelimelle on hyväksytty seuraavat ohjelmistot:

  • MAOL-digitaulukot (Otava) kaikille kokelaille

Päätelaitteen ohjelmistot ja aineistot

Päätelaitteelle on hyväksytty seuraavat ohjelmistot:

Ohjelmistolisenssit opintojen aikana

YTL vastaa ohjelmistolisensseistä vain kokeen ajan. Opiskelujen aikana lisenssien hankinnasta vastaa joko opiskelija tai koulutuksen järjestäjä.

Ohjelmistovalikoima elää jatkuvasti

Ohjelmistovalikoima tulee muuttumaan sekä YTL:n päätöksellä että niistä riippumatta.

  • Ohjelmistoja lisätään valikoimaan koulujen opetuksen mukaisesti. Valikoimassa pyritään pitämään sellaisia ohjelmistoja, joita lukio-opetuksessa käytetään.
  • Ohjelmistojen kehityksen loppuminen voi johtaa ohjelman poistamiseen Digabi OS:sta.

Digabi OS:sta puuttuvia ohjelmistoja voi ehdottaa ottamalla yhteyttä.

61 Responses

  1. Miika Aitomaa says:

    Oletteko harkinneet kuvankäsittelyohjelmaksi ilmaista Paint.NET-ohjelmaa? Itse koen sen peruskäytössä erittäin paljon helppokäyttöisemmäksi ja kevyemmäksi ohjelmaksi kuin GIMP, eivätkä sen ominaisuudetkaan ihan huonoimmasta päästä ole. Suosittelen tutustumaan ja harkitsemaan asiaa!
    http://www.getpaint.net/index.html

    • Matti Lattu says:

      Mainitsemasi ohjelma on saatavilla Windows-koneisiin. Ohjelmistolistassa on kaksi kuvankäsittelyohjelmaa, joista Pinta on yksinkertaisimpiin kuvankäsittelytehtäviin sopiva. Se on saatavilla Windowsiin, OS X:ään ja Linuxiin.

  2. Päivi Koskinen says:

    Mihin on päädytty lisenssineuvotteluissa TI-Nspire CAS -laskimen ja ChemSketch -ohjelman osalta?

    • Matti Lattu says:

      Neuvotteluja on päädytty jatkamaan sekä mainitsemiesi ohjelmistojen että myös Vernierin (LoggerPro) osalta. Yhteydenpito on erittäin tiivistä ja kaikilla osapuolilla on halu päästä sopimukseen.

  3. Samuli Turunen says:

    Ohjeissanne lukee näin: ChemSketch (kemian kaavat ja reaktioyhtälöt) kaikille kokelaille, mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä

    Mitenkäs neuvotteluissa kävi, tuleeko ChemSketch?

  4. Urpo Kramsu says:

    En löytänyt ohjelmistolistasta yhtään GIS-ohjelmaa onko sellaista tulossa? Olis pikkuhiljaa kiire, kun maantieto on ensimmäisten aineiden joukossa.
    Kokeilin DOS:ia USB-tikulta homma pelitti oikein hyvin, mutta en voinut tallentaa esitystä tikulle tai muulle medialle. Olenko tumpelo vai eikö tallenus toimi?

    • Matti Lattu says:

      Kokeeseen tulee kartta-aineistoa, mutta vielä ei ole varmuutta siitä, millä tekniikalla kartat tuodaan kokeeseen. Työasemapohjaisia GIS-ohjelmistoja ei olla tuomassa ohjelmistovalikoimaan, koska ne ovat kovin vaikeita käyttää. Tähtäimessä on jokin selainpohjainen käyttöliittymä, joka saataisiin integroitua helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi kysymys-vastaus -osion kanssa. Esimerkkejä tällaisista ovat PaikkaOppi ja Paikkatietoikkuna.

      Sähköinen ylioppilaskoe on haasteellinen tekninen ympäristö paikkatieto-ohjelmistolle, koska kaikki aineisto on löydyttävä koetilassa olevilta palvelimilta. Nämä ovat myös suorituskyvyltään melko kevyitä laitteita verrattuna esim. edellämainittuihin konesaleissa toimiviin verkkopalveluihin. Siksi joudumme käymään lävitse ison joukon erilaisia ratkaisumahdollisuuksia ja tämä vie aikaa.

      Kokeeseen valmistautumiseen on parasta käyttää juuri esim. PaikkaOppi- ja Paikkatietoikkuna-palveluita. Näiden avulla opiskelijat voivat tutustua erilaisiin aineistotyyppeihin ja niiden yhdistämiseen.

  5. Miika Aitomaa says:

    Saisiko pian jotkut ohjeet, miten ChemSketch asennetaan ja laitetaan toimimaan Macilla? Menee aivan liian vaikeaksi: http://www.acdlabs.com/support/mac.php

  6. Päivi Koskinen says:

    Harmi, että ChemSketch-ohjelmaan ei saatu lisenssiä. Toisaalta se ja myös Miika Aitomaan linkittämä Marvin Sketch sisältävät valmiita templaatteja orgaanisista rakenteista ja alirakenteista. Tämä on näppärää, kun kirjoitetaan opinnäytetöitä tai laaditaan kokeita, mutta ylioppilaskokeessa opiskelijan tulee osata piirtää itse rakenteita nimen perusteella ja nimetä rakenteita. Samoin sidoskulmat tulee osata piirtää itse oikein. Ym. ohjelmilla pystytään kevyesti, mutta helposti optimoimaan sidoskulmat ja -pituudet, jolloin niiden hallintaa ei pystytä kysymään ja tehtävistä tulee helposti liian helppoja tai liian vaikeita.

    Oletteko olleet yhteydessä Helsingin yliopisto kemianopetuksen professoriin Maija Akselaan? He ovat jo vuosia käyttäneet tietokonepohjaisia menetelmiä kemian aineenopettajakoulutuksessa. Toisaalta kannattaisi ehdottomasti ottaa yhteyttä Aalto yliopiston orgaanisen kemian professoriin Ari Koskiseen, joka on ehdoton asiantuntija kemian piirto-ohjelmissa Suomessa (hän on myös kemian virtuaaliyliopistohankeen pioneeri).

    • Miika Aitomaa says:

      Päivi Koskiselta erittäin hyvä kirjoitus, kiitos siitä. Kysymys kuuluukin nyt, mitä ylioppilaskokeella halutaan testata? Kykyä käyttää jotain tiettyä kemian mallintamisohjelmaa vai Päivin mainitsemaa kemian osaamista. Rakennekaavan kyllä pystyy näppärästi piirtämään vaikka Windowsin omalla legendaarisella Paintilla (jota ei missään nimessä saisivähätellä).

  7. Päivi Koskinen says:

    Kiitos Miika! Olen kanssasi samaa mieltä, että Paint tai jokin vastaava lyijykynää matkiva ohjelma on hyvä ja varsin riittävä yo-kokeessa oppilaan itse tuottamien rakenteiden piirtoon. Eri asia on sitten tehtävien laatijat. Heillä tulee olla kunnolliset piirto- ja laskentaohjelmat.
    Uskallan esittää väitteni näin painavasti, koska olen olen tehnyt diplomityön ja väitöskirjan synteettisestä orgaanisesta kemiasta sekä opettanut asiaa yliopistotasolla ja siksi piirtänyt rakenteen jos toisenkin sekä käsin että erilaisilla piirto-ohjelmilla. Tällä hetkellä ammattilaiskäytössä suosituin ja paras (sekä Windows että OS yhteensopiva) on ChemDraw.

  8. Miika Aitomaa says:

    Muutaman kerran MarvinSketchin selaimesa toimivan demoversion kokeilun jälkeen sen käytöstä on luovuttu. Sen verran huonosti toimi useammalla koneella. Tästä syystä testailen tällä hetkellä ohjelmaa nimeltä Accelrys Draw, josta on ilmainen versio ladattavissa osoitteesta http://accelrys.com/products/informatics/cheminformatics/draw/. Ilmeisesti ohjelma vastaa entistä ISIS/Draw-ohjelmaa, jos joku sellaisen tunnistaa.

    En kyllä usko, että olisi kovin iso urakka, jos joku tekisi yksinkertaisen piirto-ohjelman YTL:n käyttöön ihan kotimaisin voimin. Tai vielä parempaa: lisäosa LibreOfficeen! Eikö Suomi pitäisi olla juuri se maa, jossa tarvittavan ohjelman koodaaminen onnstuisi noin vain joltain taholta?

  9. Joni Anttonen says:

    Onko matematiikkaan ajateltu neuvotella jotain yksinkertaista funktiolaskinohjelmaa? Lyhyen matematiikan puolella sellaiselle olisi mielestäni tarvetta.

  10. Miika Aitomaa says:

    Muutamia tarkistamisen arvoisia juttuja Digabin ihmisille.

    Kemian tietokantahaku LibreOfficeen. You can insert chemical formulas from SMILES, InChIKeys or the Name. The formula will be inserted as an image: http://extensions.libreoffice.org/extension-center/chemistry

    Kannattaisiko harkita neuvottelujen jatkamista Microsoftin kanssa? Tässä erinomainen työkalu, johon importtaisitte MAOL:n taulukkokirjan ja kääntäisitte suomen kielelle.
    WordMat is an add-on to Microsoft Word which creates a tab with math functionality. Part of the Math functionality is provided by other open-source applications like Maxima, GeoGebra, Graph and GnuPlot. http://wordmat.codeplex.com

    • Tapani Kuusisto says:

      MS:n kanssa ei ehkä ole neuvoteltu, koska Windowsista ei ole Live versiota (jota siis ei tarvisi asentaa) – koneen omaa käyttöjärjestelmää ei voi käyttää, koska “kiellettyjen” tiedostojen, sivustojen ja ohjelmistojen esto olisi teknisesti haastavampaa. Ja kukapa haluaisi, että koneellaan olevaa käyttöjärjestelmää rampautettaisiin?

  11. Matti Lattu says:

    Kysyttyä:

    “Uutisessa mainittiin sopimusneuvotteluista, että lisenssisopimus mahdollistaa ohjelmiston käytön kaikille kokelaille maksutta koetilanteessa. Lisenssisopimus ei kuitenkaan kata ohjelmiston harjoittelukäyttöä opiskelun aikana. Todennäköisesti ohjelmistotoimittaja tekee harjoittelusta maksullisen. Tämä aiheuttaa se, että opiskelijoilla ei ole tasapuolisia mahdollisuuksia valmistautua YO-kokeeseen. Minusta harjoittelun pitäisi olla maksutonta ja kokelailla tulee olla tasapuoliset mahdollisuudet valmistautua kokeeseen.”

    Ylioppilastutkintolautakunta rinnastaa sähköisessä ylioppilaskokeessa käytettävät välineet (päätelaitteet, ohjelmistot) nykyisessä kokeessa käytettäviin välineisiin (kynät, kumit, laskimet, taulukkokirjat). Nykyisessäkin kokeessa välineiden hankinta kuuluu kokelaalle. Myös koulu voi hankkia välineitä kokelaalle. Tiedän, että esim. taulukkokirjoja tai laskimia voidaan lainata kokeen ajaksi kokelaille.

    Rinnastaisin opiskelussa tarvittavat ohjelmat esim. laskimiin, joita opiskelijat hankkivat käyttöönsä ja käyttävät kokeessa. CAS-laskimia on käytännössä markkinoilla kaksi, ja me olemme saamassa näitä vastaavat laskinohjelmat sähköiseen kokeeseen ei vain ohjelmalisenssin hankkineille, vaan myös muille kokelaille. Kokeessa on käytössä myös kaupallisia ohjelmia suppeampi maksuton wxMaxima-ohjelma. Mikäli uusia vaihtoehtoja ilmaantuu, harkitsemme myös niiden käytön mahdollistamista.

    En näe, että sähköiseen kokeeseen siirtyminen heikentäisi oppilaiden tasapuolisia mahdollisuuksia nykyisestä. Tilanne pysyy käytännössä samana. Periaatteessa parannus on se, että kaikilla kokelailla on kaikki välineet käytössä edes koetilassa. Käytännössä ohjelmien hyödyntäminen vaatii etukäteisharjoittelua, kuten kirjoitat.

    • Tästä on saatettu keskustella aiemminkin, mutta en löytänyt sellaista.
      Eikös tämä lisenssikäytäntö tee DOS levyimagen käytön käytännössä laittomaksi muuloin kuin kokeiden aikana? Ja myös aina muilta kuin kokelailta? Ei kait voi olettaa, että hankimme noista kaikista laskinohjelmista kaikki meidän lukio-opiskelijat kattavan lisenssin. Miten DOS:n käyttöä voidaan kokeilla ja harjoitella rikkomatta lisenssiehtoja?

      • Matti Lattu says:

        Jaeltavassa versiossa ei ole ohjelmia, joiden käyttöön YTL:lla on lisenssi vain koetilannetta varten. Näitä ovat tällä hetkellä Texas Instruments TI-Nspire CAS, Casio ClassPad Manager ja Vernierin LoggerPro. Näiden ohjelmien käyttöä on harjoiteltava asentamalla ne koneen vakiokäyttöjärjestelmään.

        Jonkin verran on selvitelty mahdollisuutta “ladata” maksullisia ohjelmia DigabiOS:iin koulun tai opiskelijan oman lisenssin oikeuttamana. Vielä ei ole tiedossa, miten tämä voitaisiin toteuttaa tarpeeksi yksinkertaisesti. Tämä ominaisuus olisi tärkeä esim. silloin, kun lukio haluaisi käyttää DigabiOS:ia kurssikokeessa.

        • Miika Aitomaa says:

          Tuo olisi erittäin toivottava ominaisuus DigabiOS:ään ja koejärjestelmään, että olisi mahdollisuus “ladata” maksullisia ohjelmia! Täten kouluilla saataisiin kaikki hyöty irti siitä, että kurssikokeet edesauttaisivat itse YO-kirjoituksiin valmistautumisessa.

  12. Juhani Kivimäki says:

    Voisiko Digabi julkaista yksityiskohtaiset asennusohjeet kaikille yllä listatuille ohjelmille (mielellään aika pian)? Kaikkien opiskelijoiden tulisi varmaankin asentaa koetilanteessa käytössä olevat ohjelmistot koneilleen jo nyt, jotta niiden käyttöä tulee harjoiteltua riittävä määrä jo lukioaikana. Suuri osa diginatiiveistamme ei osaa ohjelmia asentaa ilman täsmällistä ohjeistusta ja on järjetöntä, että jokainen koulu tekisi tällaisen ohjeistuksen omille opiskelijoilleen (kaikille mahdollisille käyttöjärjestelmille).

    • Miika Aitomaa says:

      Komppaan tässä Juhania: omankohtaisen kokemukseni mukaan suurin osa diginatiivista sukupolvesta ei osaa tietokoneilla tehdä muuta kuin avata selaimen ja käyttää sitä kautta sosiaalista mediaa. Ohjelmien asentaminen (mm. LibreOffice) ei ollut ollenkaan tuttua puuhaa, emmekä olleet osanneet varautua tähän syyslukukauden alkaessa. Ongelma räjähti käytännössä käsiin, kun tarkoituksena oli opiskella eikä opetella tietokoneen käyttöä.

      Jos tästä apua on, niin täältä saa vapaasti poimia tekemiäni (täysin puutteellisia) ohjeita: https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/opiskelu/ohjelmistot Osa ohjeista vaatii jo päivittämistä, joten seassa on vanhentunuttakin tietoa eikä kaikki käytänteet ole meilläkään käytössä.

      Myös blogiani lukiomme sähköistämisestä saa lueskella ja kommentoida: https://peda.net/p/miika.aitomaa/pib 😉

      • Matti Lattu says:

        Ymmärrän hyvin tilanteenne. Meiltä on vähän samalla logiikalla kyselty mm. näiden sovellusten MSI-asennuspaketteja, jotka sopisivat suoraan ohjelmien keskitettyyn jakeluun. Lukioiden tietotekniikkatuessa on varmasti keskittämisen ja tehostamisen varaa, mutta YTL ei taida olla siihen ihan oikea osoite.

        Minun ehdotukseni on se, että ette ala tällaisia ohjeistuksia vääntämään vaan organisoitte opiskelijat auttamaan toisiaan. Voisiko tällaista ehdottaa oppilaskunnille? Nörtit kunniaan!

        • Juhani Kivimäki says:

          Vielä parempi idea! Asennuspaketit kasaan ja jakoon. Säästää tuhansia miestyötunteja turhaa työtä. En keksi mitään syytä miksei YTL olisi oikea paikka tähän tarkoitukseen. Vastakysymyksenä voisi kysyä, että koska tällainen paikka selvästi pitää olla olemassa, niin kenen vastuulla se sitten olisi? En tahdo provosoida, mutta vastauksestasi syntyy vaikutelma vastuun pakoilusta. Kyllähän tämä olisi sellainen asia johon kannattaisi resursseja satsata. Saavutetun hyödyn suhde panostukseen nähden on aika iso.

          Olen yleisesti ottaen samaa mieltä, että opiskelijoiden osallistaminen kaikissa mahdollisissa tilanteissa on hyvä asia. Ohjelmien asennuksessa pitäisi kuitenkin soveltaa läpäisyperiaatetta: Jokaiselta löytyy kaikki kun tarvitaan. Kaikilla ei ole nörttikaveria. Myöskään osallistamalla ei vältytä järjettömältä määrältä turhaa työtä; yksittäisten ohjelmien lataamista netistä ja niiden asentamista. Lisäksi tämä aika on valitettavasti useimmiten oppituntien ajasta pois. Konfiguroinnissa on jo tarpeeksi työtä. Oppilaskunnillakin on jo kädet täynnä muita hommia. Valmis asennuspaketti poistaa yhden ongelman kertaheitolla pöydältä ja lieventää turhaa stressiä kentällä. Nörtit voivat avustaa sitten ohjelmien käytössä.

          • Matti Lattu says:

            Tämä logiikka on varsin yleinen. Pelkistettynä se menee niin, että koska YTL järjestää ylioppilastutkinnon, on sen järjestettävä myös kaikki tutkinnon suorittamiseen liittyvät asiat.

            YTL:n tehtäviä ei kuitenkaan ole määritelty tällä tavalla. Meidän tehtävämme on järjestää ylioppilaskokeet ja kannamme vastuumme keskittymällä meille laissa annettuun tehtävään.

  13. Juhani Kivimäki says:

    Mikä onkin hyvä; suutari pysyköön lestissään. En missään nimessä ehdota, että YTL:n pitäisi ottaa kantaakseen kaikki tutkinnon suorittamiseen liittyvät asiat. En näe siltikään mitään syytä, mikseivät ajantasaiset ohjelmien asennuspaketit voisi sijaita täällä Digabin sivuilla, missä on myös tieto siitä mitä ohjelmia kokeessa saa käyttää. Asennuspakettien laatimisen ja ylläpitämisen voi ulkoistaa mille tahansa kolmannelle osapuolelle, joka luultavasti haluaa tästä työstä rahallisen korvauksen (ei varmaankaan mitään päätä huimaavaa). Tätä tarkoitan resurssien satsaamisella. YTL voisi olla tässä tilaajana, mutta yhtä hyvin myös esim. opetushallitus tms. Tärkeintä olisi, että joku taho ottaisi asiassa vetovastuun ja jos YTL ei sitä tee, niin kuka sitten? Myöskään opettajien laissa määriteltyihin tehtäviin ei kuulu asennusohjeiden laatiminen yksittäisille ohjelmille, mutta jos kaikki menemme tällaisen ajattelun taakse, niin sähköiset ylioppilaskirjoitukset kannattaa saman tien tuupata mappiin Ö.

    • Miika Aitomaa says:

      Juhanilta erittäin naseva kommentti tuosta vetovastuusta! Emme me tarvitsisi mitään muuta kuin selkeät ohjeet, miten opiskelu tulisi toteuttaa ja mitä sähköiseen opiskeluun tarvitaan. Jokainen opiskelija sitten lukisi ohjeet ja toimisi niiden mukaan, koska kaikilla kouluilla ei ole varaa palkata sähköisen opiskelun tukihenkilöä. Homma olisi pitänyt suunnitella, testata, parannella, testata uudelleen, kerätä kokemuksia ja sitten ohjeistaa kouluja, miten opiskelu hoidetaan. Ja vasta tämän jälkeen aloittaa valmistautuminen sähköisiin yo-kirjoituksiin.

      Kuten aikaisemmin olen maininnut, meiltä puuttuu esimerkiksi yksinkertainen suomenkielinen ohjelma orgaanisen kemian rakennekaavojen piirtämiseen. Tämmöisen koodaaminen ei olisi juttu eikä mikään, kunhan OPH (tai YTL) ottaisi asian hoidettavakseen ja yksi kemian opettaja olisi mukana ohjelman kehityksessä. Hmph, jopa minä voisin kertoa ilmaiseksi, miltä ohjelman pitää näyttää ja mitä sillä pitää pystyä tekemään, mutta kukaan ei tee asialle mitään! Nyt jos YTL “vain järjestää kokeet”, ja sysää niihiin valmistautumisen kouluille ja opettajille, on soppa valmis: yksi käyttää Peda.netin ja Moodlen pilvipalvelua, toinen käyttää iPadeja, kolmas jotain kolmannen osapuolen ilmaissoftaa, Googlea fanittava opettaja käyttää GoogleDocsia, rikas kunta satsaa Office365-pilveen, köyhä kunta käyttää Eliademya, rikkaat vanhemmat ostavat 1000 euron tietokoneet, toisilla 400 euron halpiskomponentit aiheuttavat käyttöongelmia. Johan OPH:kin on myöntänyt lukiolaisten eriarvoisuuden: http://yle.fi/uutiset/opetushallitus_myontaa_lukiolaisten_epatasa-arvoisuuden/7446806

      Meillä on nyt jo melkonen määrä eri opiskelujatapoja, kun jokainen koulu ja opettaja joutuu itsekseen miettimään, miten hommansa hoitaa. Kun tähän vielä ynnätään se, että opiskelijoilla ei ole vastoin ennakko-oletusta valmiuksia suoriutua opiskelusta sähköisesti (http://yle.fi/uutiset/keskenei_meille_panna_synnytyslaitoksella_sirua_paahan__yli_kolmannes_nuorista_pulassa_tietokoneen_kanssa/7485750), niin soppa vaan pahenee.

      Kaiken yllä kirjoittamani voi tiivistää huoleeni siitä, ettei sähköisessä kokeessa käy niin, että opiskelija ei pysty osoittamaan aineen osaamista tietoteknisistä taidoistaan johtuen. Tai esimerkiksi aika loppuu koetilanteessa, kun koneen käyttö ei suju niin hyvin kuin naapurin nörtti-Niilolta. Kynällä ja paperilla vastaamista on tähän asti harjoiteltu keskimäärin 11 vuotta ennen yo-kirjoituksia. Nyt sähköisillä laitteilla vastaamisen harjoittelu jää murto-osaan, vaikka vastaamistapa ja itse laite ovat paljon monimutkaisempia.

      Nimimerkillä,
      kemian 1-kurssista 10 oppituntia tietokoneiden käytön opetteluun ja ohjelmien asentamiseen uhrannut

      • Leena Brodkin says:

        Tähän kun vielä liitetään opiskelijoiden erilaiset luonteenlaadut. Toinen haluaa hipaisuhiirellä täydellisen kuvion ja toiselle kelpaa orgaanisesta molekyylistä sinne päin. Jos itse joutuu kaiken piirtämään, se voi tuottaa kyllä stressiä. Jos olisi edes sopivan mittaisia viivoja, kaksoisviivoja, bentseenirengas jne

  14. Pekka Selkämaa says:

    Ollanko nyt manuaalisesti tehtyjä yo-kirjoituksia siirtämässä sellaisenaan sähköisiksi. Vastaukset puhtaaksikirjoitetaan uudessa kokeessa ohjelmiostotyökaluilla? Vai luoko sähköinen yo-kirjoitus jotakin lisäarvoa?

    Ohjelmistojen lista oli tosi pitkä. Ihmettelen miten opiskelijat oppivat niitä käyttämään ja mistä löytyy aika niiden opiskeluun. Ohjelmien pitäisi olla käytössä vähintään vuosi opiskelijoiden omalla koneella.

    Tietokoneiden opetuksen ja käytön tulee alkaa vähintään lukion alkaessa. Ensin tietokoneasiat tuodaan opetukseen ja sitten koulun kokeisiin.

    Yo-kirjoituksissa kaikilla täytyy olla taito käyttää ohjelmia.Yo-kirjoitus on niin tärkeä, että vastausten tulee kertoa henkilön aineosaamiseta enemmän kuin tietokonetaidoista.

  15. Tuomo says:

    Havaitsin, että Inkscapesta, Gimp:stä ja Libreofficesta DigabiOS järjestelmässä on vain englanninkieliset versiot. Onko tämä tietoinen valinta, vai onko tarkoitus tarjota esimerkiksi suomen ja ruotsinkieliset versiot lopullisessa DigabiOS järjestelmässä? Koska suomenkieliset versiot on saatavana, niin miksipä niitä ei sitten käytettäisi?

  16. Arto Tirkkonen says:

    Hei,

    Voisko LoggerPro :n lisäksi olla myös Pasco :n ohjelmisto?
    http://www.pasco.com/

    • Matti Lattu says:

      Pascon ohjelma on meillä hyväksyntäprosessissa. Ikävä kyllä asia on venynyt, mutta toivoa ei ole vielä menetetty!

  17. Mikäli tarvitset Digabi-käyttöjärjestelmän tämänhetkiseen versioon Suomi-asetukset helposti, tee näin:

    1. Käynnistä Digabi-käyttöjärjestelmä ja tee seuraavat vaiheet siinä:
    2. Kopioi (Ctrl+C) seuraava komento leikepöydälle:
    3. wget -O – https://raw.githubusercontent.com/jannecederberg/digabi-app-settings/master/digabi-app-settings.sh | bash
    4. Avaa Terminator päävalikosta
    5. Liitä kohdassa 2 kopioitu teksti Terminator-ikkunaan klikkaamalla hiiren oikeaa nappia ja valitsemalla Paste TAI vaihtoehtoisesti painamalla Shift+Insert
    6. Paina Enter

  18. Kimmo Jorasmaa says:

    Sähkönsyötön järjestäminen tilapäisellä voimavirtaratkaisulla ei tunnu kovin turvalliselta. Onko kaikissa kouluissa mahdollisuus vetää voimavirtakaapeli siten, ettei pääsyä esim pääkeskukseen avata? Kuka vahtii, ettei joku älypää käy kokeen aikana nykäisemässä pistoketta irti?
    Saattaisi tulla pidemmän päälle huokeammaksi hankkia kaikille kokelaille päätelaitteet kuin ostaa kilometrikaupalla jatkojohtoja, kytkimiä, upseja yms. Missä niitä muuten säilytettäisiin väliaikoina?
    Mikä sähköfirma toimittaa kaikille Suomen lukioille nui vermeet? Ai vielä, kenen tehtäviin kuuluu rakentaa koetilan sähköt yms. ja siivota ne vielä varastoon? Kouluisännät eivät varmaan mielellään tee lisätöitä, jollei niistä makseta. Ja riittääkö kompetenssi?
    Tässä muutamia mietteitäni.
    En ole töissä lukiossa.

  19. anonyymi opiskelija says:

    >Ohjelmistoja lisätään valikoimaan koulujen opetuksen mukaisesti. Valikoimassa pyritään pitämään sellaisia ohjelmistoja, joita lukio-opetuksessa käytetään.

    Eikös tässä toisaalta voi käydä niinkin että kouluissa aletaan käyttää ohjelmistoja joita YTL on sallinut DOS:iin?

    Onko rajoituksia millaisia ominaisuuksia softilla saa olla? Ts. onko jotain periaattellista estettä miksei myös kaupallinen Mathematica tai vapaat Octave, jokin SciPy-paketti, Sage, …) olisi hyväksyttyvissä, jos niille on kysyntää lukioissa? (En tiedä, mutta hluan tietää millä periaatteilla softia otetaan).

  20. Sari Aaltonen says:

    Mikä on tämän hetkinen tilanne laskinohjelmistojen lisenssien kanssa? Tarkoitan siis opiskelujen aikaista Abitti-koetta ja CAS-ohjelmistoja TexasInstrumenstsiltä ja Casiolta?

    Matti Lattu kirjoittaa 29.9.2014: “Jaeltavassa versiossa ei ole ohjelmia, joiden käyttöön YTL:lla on lisenssi vain koetilannetta varten. Näitä ovat tällä hetkellä Texas Instruments TI-Nspire CAS, Casio ClassPad Manager ja Vernierin LoggerPro. Näiden ohjelmien käyttöä on harjoiteltava asentamalla ne koneen vakiokäyttöjärjestelmään.

    Jonkin verran on selvitelty mahdollisuutta “ladata” maksullisia ohjelmia DigabiOS:iin koulun tai opiskelijan oman lisenssin oikeuttamana. Vielä ei ole tiedossa, miten tämä voitaisiin toteuttaa tarpeeksi yksinkertaisesti. Tämä ominaisuus olisi tärkeä esim. silloin, kun lukio haluaisi käyttää DigabiOS:ia kurssikokeessa.”

  21. Ansamaa Virpi says:

    Huoltajan kysymyksiä:

    Tuleeko yo-kokelaan oma kone putsata kaikista muista (myös maksullisista) ohjelmista ennen yo-koetta?
    Kuka koneet tarkistaa ennen yo-kokeita, toimivatko verkkoyhteydet takuuvarmasti, millainen tietoturva koneeseen tarvitaan?
    Asetetaanko kokelaat eriarvoiseen asemaan sen suhteen, että osa ohjelmistoista olisi opiskelijan harjoiteltavissa maksullisilla lisensseillä riippuen huoltajien varallisuudesta?

    Ovatko yo-kokelaat tasa-arvoisessa asemassa vastatessaan kokeeseen – onko yo-kokeessa käytettävät ohjelmat kaikille kokelaille luontainen työväline opinnoissaan, kuten kynä, kumi, lukio-opinnoissa hyväksytty laskin ja viivotin? – Asettuvatko kokelaat eriarvoiseen nk. tietoteknisen osaamisen suhteen…

    • Matti Lattu says:

      Onpa hyviä kysymyksiä!

      Kokelaan konetta ei tarvitse putsata ohjelmista. Kokeen ajaksi kone käynnistetään USB-tikulta, jossa on kokeen aikana käytetty käyttöjärjestelmä ohjelmistoineen. Yo-kokeissa käytettävä tikku sisältöineen tulee YTL:ltä, mutta ohjelmistoihin voi tutustua jo etukäteen tekemällä itse USB-tikun Abitti-ohjeiden mukaan:
      http://www.abitti.fi/fi/ohjeet/usb-tikkujen-kopiointi/
      http://www.abitti.fi/fi/ohjeet/tietokoneen-kaynnistaminen-usb-muistilta/

      Ylioppilaaksi pääsee käyttämällä myös vain maksuttomia ohjelmistoja: https://digabi.fi/tekniikka/ohjelmistot/

      Kokelaat ovat tasa-arvoisessa asemassa ylioppilaskokeessa. Kaikilla on käytössään samat tekniset mahdollisuudet oman osaamisensa näyttämiseen. Opiskelijoiden tiedot ja taidot tietotekniikan hyödyntämisessä toki vaihtelevat, kuten muissakin osa-alueissa. Jo vuoden 2003 lukion opetussuunnitelma kuvailee opiskelijoilta edellytettäviä tietotekniikkataitoja. Hyvä että kokelaat pääsevät vihdoin esittelemään etevyyttään myös tässä asiassa!

  22. Jukka Hirvonen says:

    Mistä löydän ohjeen Abittikokeen apuohjelmien käyttöönottoon/käytöstäpoistoon. Kaipaan matematiikan kokeen a-osaan laskimetonta, eli esim. geogebratonta ympäristöä. Ja sitten b-osaan kaikki ohjelmat käyttöön. Kiitos.

    • Matti Lattu says:

      Ikävä kyllä Abitti ei tarjoa mahdollisuutta poistaa tikulta ohjelmia tai estää niiden käyttöä.

  23. Iiris Moilanen says:

    Miksi tekstinkäsittelyyn on valittu vaikeakäyttöinen LibreOffice perus Microsoft Officen sijaan? Ohjelmaa on vaikea käyttää, se kaatuilee usein ja lisäksi LibreOffisessa tehtyjä tiedostoja ei voi lähettää sähköpostilla opettajille, koska tiedostot eivät näy. Olen yrittänyt lähettää esimerkiksi kaavioita useiden eri sähköpostieni kautta, mutta tiedosto näkyy aina tyhjänä opettajalla.
    Mielestäni on sulaa hulluutta vaatia meitä opiskelijoita opettelemaan koko ajan uusien ohjelmien käyttöä, varsinkin, kun ohjelmat eivät toimi edes kunnolla. Nytkin 70% prosenttia hereilläolo ajastani viikonloppuisin menee siihen, että teen tietyt tehtävät LibreOffisella yhä uudelleen ja uudelleen. Arkisin tehtävien teko venyy pitkälle yöhön, mikä on tietysti pois unen saannistani. Useat tehtävät joudunkin lopulta palauttamaan täysin muiden ohjelmien kautta, enkä minä ole vain yksittäistapaus, vaan näin on useilla opiskelijoilla lukiossamme.
    Näin ollen meidän opiskelijoiden on saatava lisää koulutusta kirjoituksissa käytettävien ohjelmien käyttöön tai ohjelmat on muutettava helppokäyttöisemmiksi.

    • LibreOfficessa voi tallentaa Microsoft Office -tiedostomuodoissa (docx, xlsx ja pptx), mutta ne vaan ei ole oletuksena valittuna. Vaihda tallennustyyppi ekan tallennuksen yhteydessä tai käytä “Tallenna nimellä…”

  24. Lasse Pohjolainen says:

    Onko kokelaalla sähköisessä yo-kokeessa oikeus käyttää taulukkokirjojen paperiversioita vai ainoastaan digitaalisia? Selaaminen ja tiedon etsiminen paperiversiosta on melko paljon nopeampaa kuin digitaalisesta, jos digiversioon ei ole tulossa minkäänlaista hakutoimintoa.

    Tuo selaaminen ja tekstin vierittäminen ruudulla oli muutenkin aika suuressa roolissa ainakin taannoisissa harjoituskokeissa, joten rullausnäppäimellä varustettu hiiri on lähes ehdoton varuste, mikäli koetehtävien asettelu tulevissakin kokeissa pysyy samanlaisena.

  25. Reima Rouvinen says:

    Mikä on LoggerPro – ohjelman kohtalo? Viimeisimmältä tikkuversiota en ko. ohjelmaa löytänyt. Laskinohjelmathan siellä taas jo oli.

    • Matti Lattu says:

      LoggerPro-ohjelman kohtaloon ei ole tullut muutosta. Ohjelma on edelleen lautakunnan sähköiseen ylioppilaskokeeseen hyväksymä. Sitä ei ole Abitissa, koska tämänhetkinen lisenssi ohjelmistotoimittajan kanssa kattaa vain koetilanteen. On molemminpuolista tahtoa hyväksyä mahdollistaa käyttö myös Abitti-ympäristössä, mutta asia on vielä kesken.

  26. Miika Aitomaa says:

    Onko MAOL-digitaulukot (Otava) käytössä Abitti-kokeissa? Jos ei, ja opiskelijalla on lisenssi vain digi-versioon, mistä taulukot Abitti-kokeeseen?

  27. Länsimetro says:

    Milloin lautakunta valitsee sähköisessä ylioppilaskokeessa käytettävän kaavaeditorin.

  28. Itämetro says:

    Milloin Abitista julkaistaan versio, jolla voidaan estää teknisten apuvälineiden käyttö matematiikan kokeessa? Milloin YTL ilmoittaa sähköisen matematiikan osioiden painotukset pisteinä? Milloin Abittiin saadaan kielten kokeisiin kuuntelumahdollisuudet?Milloin kemiaan valitaan ohjelmisto, jolla voidaan tehdä rakennekaavoja?

  29. Lumisuli says:

    Onko yo-kokeessa LibreOfficessa käytössä oikoluku ja jos on niin missä kielissä?

  30. Laura Apell says:

    Entä käsitekarttaohjelma esim. psykologian koetta ajatelleen?

  31. Kristiina Martikainen says:

    Milloin saamme LoggerPro ohjelman mukaan Abitti-tikkuun, kun ohjelma on ollut listassa jo pitkään?

  32. Kristiina Martikainen says:

    Meillä on käytössä koulun hankkima LoggerPro opiskelijoilla, mutta tarvitsemme sen Abitti-tikulle kurssikokeita varten. Ei voi käyttää omaa LoggerProta Abitti kokeessa.

  1. August 26, 2015

    […] Linkki abitin ohjelmistosivulle tässä. […]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*