Koetilan palvelin

Koetilan palvelin

Sähköisen ylioppilaskokeen sydän on jokaisessa koetilassa oleva palvelin. Tämänhetkisen käsityksen mukaan palvelimessa on seuraavia toiminnallisuuksia:

  • Koejärjestelmä esittää kokelaille koekysymykset ja ottaa vastaan vastaukset.
  • Mediapalvelin jakelee kysymyksien ohessa esitettävät kuvat, äänileikkeet ja videot. Mediapalvelin on todennäköisesti jokin staattisen sisällön tuottamiseen erikoistunut www-palvelin, esim. nginx.
  • Karttapalvelu tukee ainakin maantieteen kokeiden kysymyksiä tarjoten kokelaille dynaamisen paikkatietopalvelun.
  • Artikkelitietokanta voi tarjota lukuisia tausta-artikkeleita. Palvelun tarpeesta ei ole vielä päätöstä.
  • Palomuuri, joka estää kokelaita liikennöimästä tulosten välitykseen tarkoitettua verkkoliitäntää käyttäen ulkomaailmaan.

Palvelimeksi käy normaali työasema

Palvelinlaitteen suorituskykyvaatimuksista ei ole vielä tietoa, koska palvelimeen sijoitettavat ohjelmistot ovat suunnittelu-/tai konseptointivaiheessa. Todennäköisesti raskain sovellus on karttapalvelu, josta saadaan ensimmäinen demoversio kevään 2014 aikana. Tavoitteena on se, että palvelimeksi sopii mikä tahansa koulusta löytyvä x86-pohjainen 32/64-bittinen työasema.

Tällä hetkellä toteuttamiskelpoisin ratkaisu palvelimen toteuttamiseksi olisi seuraava:

  • Lukiot käyttävät palvelimena omia olemassaolevia työasemiaan, jotta vältytään koneiden hankinnan/kuljetusten aiheuttamasta hallinnollisesta työstä.
  • Palvelin käynnistetään siihen liitetyltä USB-kovalevyltä samaan tapaan kuin päätelaitteetkin. Kovalevy sisältää valmiiksi asennetun käyttöjärjestelmän sovelluksineen sekä mahdollisesti myös kokeen oheisaineistoa kryptatussa muodossa. Levyllä on tilaa kokelaan vastauksien tallentamiseen. Lukioille kätevintä olisi se, että USB-kovalevyt tulisivat valmiiksi asennettuina YTL:ltä.
  • Palvelin ei vaadi jatkuvaa ylläpitoa tai varsinaista ylläpito-osaamista. Kaikki operaatiot (esim. verkkoasetusten antaminen) tehdään käyttöliittymän kautta.
  • Palvelimena käytettävän työaseman kovalevylle ei tarvitse tehdä muutoksia. Jos palvelimena käytetään esim. atk-luokan työasemaa, normaali asennus säilyy toimintakykyisenä ja on välittömästi palautettavissa normaaliin käyttöön koetilanteen jälkeen.
  • Koekysymykset ja kokelaiden vastaukset tallentuvat USB-kovalevyille. Levyt on helppo ottaa koetilasta kokeen jälkeen turvalliseen säilytystilaan.

Suoritustilakohtaisiin paikallisiin palvelimiin päädyttiin kokelaiden tasa-arvon ja koko koejärjestelmän stabiiliuden takaamiseksi. Koe onnistuu, vaikka koetilan palvelin kadottaisikin hetkeksi verkkoyhteyden YTL:n palvelimeen. Kaikilla kokelailla on yhdenmukainen mahdollisuus kokeen suorittamiseen riippumatta koulun verkkoyhteyden nopeudesta, koska kaikki kokeen suorituksessa tarvittava aineisto on koetilassa.

Klusterointi lisää vikasietoisuutta

Koska palvelimina tullaan käyttämään normaaleja työasemia, on palvelimien vikaantumiseen varauduttava. Tämä tehdään mahdollistamalla palvelimien klusterointi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koetilaan voidaan käynnistää kaksi tai useampia palvelimia. Käynnistymisen jälkeen palvelimet huomaavat toisensa automaattisesti tai käyttäjän asetusten perusteella. Klusteroidut palvelimet ovat toistensa kopioita: kun kokelas tallettaa vastauksen toiseen klusterin koneeseen, tiedot siirtyvät automaattisesti myös toiseen palvelimeen. Jos kumpi tahansa palvelimista poistuu käytöstä, toinen palvelin sisältää kaikki toiminnan jatkamiseen tarvittavat tiedot.

Palvelimen ylläpitämisen on oltava helppoa

Digabissa nähdään, että palvelimien käynnistäjät ovat todennäköisesti lukioiden tietotekniikkaa hallitsevia opettajia. Palvelinta kehitetään tätä silmälläpitäen. Kyseessä ei tule olemaan jatkuvasti ylläpitoa vaativa laitteisto, sillä palvelimia käytetään vain koetilanteen aikana. Kaikki palvelimella tehtävät asetukset tullaan tekemään helppokäyttöisten valintaikkunoiden avulla. Asetuksia voivat olla esim.

  • lukion/koepaikan tunnusten syöttäminen
  • mahdollisuus siirtää palvelimelle YTL:ltä ladattu salakirjoitettu paketti, joka sisältää mm. koekysymykset
  • avaimen syöttäminen paketin avaamiseen kokeen alussa
  • internet-yhteyden verkkoasetukset (kiinteä IP, DHCP jne.)
  • klusterointiin liittyvät asetukset

Palvelimen käynnistys ja perustoiminnallisuudet eivät siis vaadi ammattitason tietotekniikkaosaamista.

Erityisjärjestelyt huomioidaan

Jokaisella tutkintokerralla suuri joukko kokelaita suorittaa ylioppilaskokeen erityisjärjestelyjen turvin. Koe voidaan suorittaa kotona, sairaalassa tai oman lukion erillisessä tilassa.

Näissä tapauksissa ei ole tarkoituksenmukaista viedä tilaan palvelimia ohjelmistoineen. Suorituspaikkojen järjestelyt on ratkaistava erikseen. Alustavissa keskusteluissa on hahmoteltu kahta eri vaihtoehtoa:

  • Kokelas voisi olla suoraan yhteydessä YTL:n ylläpidossa olevaan koetilan välityspalvelimeen. Yhteys olisi suojattu VPN:llä. Internet-yhteytenä voisi toimia esim. 3G-yhteys tai tilassa oleva muu internet-yhteys.
    • Helppo pystyttää
    • Tekninen valvonta voi olla haastavaa
    • Kokeen tekeminen estyy, jos verkkoyhteys katkeaa
  • Kokelaalla on käytössään erikoisvalmisteltu asennus, johon on pakattu sekä päätelaite että koetilan palvelimella olevat verkkopalvelut
    • Vaatii riittävän tehokkaan päätelaitteen toimiakseen joustavasti
    • Kokeen tekeminen toimii myös tiloissa, joissa ei ole verkkoyhteyttä (esim. vankilat)

Aikataulu

  • Kouluissa testikäytettävä palvelinversio alkuvuodesta 2015

1 Response

  1. Pekka Halonen says:

    Lainaan dokumenttia “fi_ytl_jarestamisohje_2015_03_31_fi.pdf” sivulta 15/30

    “Koetilan palvelimien noodien tarkkoja suorituskykytietoja ei vielä tiedetä. Tämä asia täsmentyy
    keväällä 2015.”

    Tällä www-sivulla, johon tämän kommentin jätän, mainitaan sama asia, jotta koetilapalvelinten osalta 2015 alkuvuodesta tulee lisää tietoa KTP-laitteistoon liittyen.

    Lisätiedon toistaiseksi puuttuessa, oletan että ei ole syytä nähdä muutosta perusspekseihin:
    – Käyttöjärjestelmlä käynnistetään USB-tikulta
    – Verkkoliitettävyys speksin mukainen (1Gbps minimi)
    – Ulkoiselle kovalevylle liitäntä (koemateriaalit. Eli USB 3.0 liitettävyys olettaisin itsestään selvyydeksi).
    – Perustietokone jossa x86 / x64 tuki. Varaudun mieluummin 64bittiseen versioon.

    Kun tässä ollaan lähempänä konkretiaa tämän syksyn aikana, esitän toiveen että ohjeistusaineistot käydään läpi ja tällaiset tulevaan viitanneet lauseet täsmennetään vastaamaan nykyhetkeä. Sekä www-sivuilta että niiden liitetiedostoista. Kiitos.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*