DigabiOS

Käyttöjärjestelmä – kaikki samalla viivalla

Ylioppilaskirjoituksissa käytettävät laitteet voivat olla opiskelijoiden omia tai koulun.  Käyttöjärjestelmän avulla pyritään toteuttamaan kaikille kokelaille samanlainen koetilanne sekä käytettävissä olevien tiedostojen että lähdemateriaalien suhteen.

DigabiOS on Linux-pohjainen livekäyttöjärjestelmä ylioppilaskokeiden suorittamista varten. DigabiOS:n päätehtävä on tarjota kaikille kokelaille yhtenäinen alusta kokeiden suorittamista varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että DigabiOS estää kokelasta pääsemästä käsiksi ei-sallittuihin materiaaleihin ja ohjelmistoihin.

Varsinainen koe kysymyksineen, oheisaineistoineen ja vastauksineen tulee sijaitsemaan kokelaan koneen ulkopuolisella palvelimella.

Käyttöjärjestelmän käynnistetään USB-muistilta

USB-muisti

DigabiOS käynnistetään ulkoiselta käynnistysmedialta

Kokeen alussa tietokone käynnistää USB-muistilta DigabiOS:iin. Normaalisti kone lataa käyttöjärjestelmän koneen sisäiseltä kova- tai SSD-levyltä. Siksi koneen asetuksiin on tehtävä muutos, jotta käynnistys USB:lta onnistuu. Tähän saat ohjeet koneesi käyttöohjeesta. Digabin tavoittena on tehdä ennen ensimmäisiä kokeita verkkopalvelu, jossa käyttäjät voivat jakaa merkki- ja mallikohtaisia ohjeita muutettavista asetuksista.

Kokelaan tietokoneiden käynnistäminen USB-muistilta on vain osa yo-kirjoitusten valvovaa toimintaa. Koneen teknisen valvonnan lisäksi koetilassa toimivat entiseen tapaan valvojat. Mahdollisuutta tilojen videovalvontaan harkitaan.

DigabiOS on testattavissa jo nyt!

Kokeessa käytettävästä DigabiOS:sta on olemassa testiversio, jota voi vapaasti kokeilla ja käyttää myös ylioppilaskokeiden ulkopuolella. Lue lisää Abitti-sivuilta!

Tekniikka

Tuetut laitteet

Viralliset määräykset tuetuista laitteista löytyvät Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta.

47 Responses

  1. Markus says:

    Saisiko myös listaa laitteista, jotka eivät toimi? (vaikka niiden olettaisi toimivan? Esim. Applen laitteet, tietyt verkkokortit yms yms)

  2. Ville Korhonen says:

    Moi,

    Laitteistotuki-sivulla (https://digabi.fi/tekniikka/digabi-os/laitteistotuki/) on lueteltuna tällä hetkellä tunnettuja ongelmia: esimerkiksi tuo Applen kannettavien tilanne. Muilta osin tuetuista (ja ongelmallisista) laitteista on tulossa tarkempaa listausta myöhemmin kun julkaisemme seuraavan version Digabi OS:sta, joka tulee sisältämään helppokäyttöisen laitteistoyhteensopivuuden raportointityökalun. Sikäli kun vastaan tulee ongelmia erilaisten laitteiden kanssa, niitä voi ilmoittaa meille esim. em. sivulle kommentoimalla – ja toivottavasti ongelma saadaan korjattua jo seuraavaan julkaisuun.

  3. Okan says:

    Terve,
    Miten DigabiOS toimii Oraclen VirtualBox, Vmwaren Fusionin kanssa? Tämä tunuu olevan ainoa polku saada nämä sovellukset ja DigabiOS toimimaan Apple Mac kannettavissa.

    On hyvin erikoista kun jotkut koulut puoliväkisin pakottavat oppilaita käyttämään linux kannettavia. Nykymaailmassa tulee ensin Windows, Mac ja vasta sitten linux sekin vaan erikoistilanteista. Puhun toki yritysmaailmasta, siihenhän oppilaiden pitää valmistautua.

    • Matti Lattu says:

      Kuten Ville kirjoittaa, tullaan Digabi OS saamaan käynnistymään Applen Mac-kannettavissa. Digabi OS:n käynnistäminen onnistuu Oraclen VirtualBoxilla ja miksei muillakin. http://vimeo.com/71406067

      Koetilanteessa kokelaiden on käynnistettävä Digabi OS koneen ainoaksi käyttöjärjestelmäksi. Ja sama asia toisin sanoen: kokeessa virtualisointiympäristöjen käyttö ei ole sallittua. Virtualisoinnin käyttö sopii tutustumiseen ja harjoitteluun.

      YTL:n tavoitteena ei ole pakottaa kouluja käyttämään Linuxia. Meillä Suomessa on huippuosaavat opettajat, jotka kyllä osaavat valita pedagogisesti mielekkäimmät opetusvälineet. Live-käyttöjärjestelmän käyttö kokeen aikana on helpoin tapa saada kokelaille yhdenmukainen ja tietoturvallinen suoritusympäristö. Kokelaan kannalta käyttöjärjestelmällä ei juurikaan ole merkitystä, valtaosa vastaamisesta tapahtuu selainkäyttöisen koejärjestelmän avulla. Apuna käytetään sovelluksia, joiksi on pyritty valitsemaan sellaisia tuotteita, jotka on saatavilla mahdollisimman monelle käyttöjärjestelmälle.

    • Heikki Välisuo says:

      Johtuvatko yhteensopivuusongelmat Applen ja Windowsin pyrkimyksistä sitoa asiakkaat – nykyiset ja tulevat – omiin tuotteisiinsa? Eikö Windowsilla ole monopolistisia pyrkimyksiä?

      Avoimien standardien ja avoimen lähdekoodin Lilnux tarjoaa paljon mahdollisuuksia innovatiiviseen toimintaan – ilmaiseksi. Kaupallisten yritysten “ilmainen” ei pidemmän päälle ole ilmaista. Säästyvillä rahoilla koululaitos voisi ostaa palveluja suomalaisilta ohjelmistoyrittäjiltä.

      Valmistuessani TKK:lta kauan sitten Koneen silloinen toimitusjohtaja valitti, ettei TKK valmista opiskelijoita yritysmaailmaan – riittävän moni ei osannut Z80 assembleria.

      Ei koulu ole paikka, jossa opetellaan tietyn valmistajan tiettyjen tuotteiden nappulatekniikkaa. Esimerkiksi Libreofficen toimisto-ohjelmissa on pitkälti samat toiminnot kuin Microsoftin officessa.

      Sitä en kiellä, etteikö esimerkiksi Mircosoftilla saattaisi olla kouluille jotain parempaa kuin kellään muulla, mutta silti.

      Joskus opistotasoisessa kauppaopetuksessa oli IBM linja ja toinen linja sille toiselle, jonka nimen olen unohtanut. Pitääkö nyt saada peruskouluun windows linja ja apple linja. Ne kaksi kun tuskin koskaan muuttujat yhteensopiviksi.

      Hups. Aloitin mielestäni pehmeästi, mutta loppua kohden oma itseni pullahti pintaan.

  4. Jouni says:

    Hei,
    Luulisi bootcampilla onnistuvan OSX:llä, täytynee testata.

  5. Markus Jylhä says:

    Hei.
    Testasin juuri Digabin käynnistystä Macciin USB-tikulta. Tein tikun Linux-jakelu Ubuntun ohjeiden mukaan:
    http://www.ubuntu.com/download/desktop/create-a-usb-stick-on-mac-osx
    Tikun luominen vaatii hieman komentorivityöskentelyä, mutta ohjeet ovat selkeät eikä ylimääräisten ohjelmien asennusta tai lataamista tarvita. Myöskään macin asetuksiin ei tarvitse puuttua, ainoastaan käynnistettäessä pidetään alt-nappia alhaalla niin pääsee valitsemaan usb-käynnistyksen. Työvaiheita tikun luonnissa on useita, mutta itse ainakin onnistuin ensimmäisellä yrittämällä ja digabi rullasi mukavasti ainoana käynnissä olevana käyttöjärjestelmänä. Testaamaan vaan :-)

    • Okan says:

      Terve,
      Hieno homma! Kiitos.

      Yksi haaste Macien kanssa on USB porttien määrä (Macbook Airissa). Jos pitää olla 3-4 usb paikkaa niin ei kovin pitkällä päästä Macbook Airien kanssa, tämä malli on kuitenkin suositumpi opiskelijoiden keskuudessa. Niissä on vaan 2 usb porttia.

      Jos oletetaan että kuulokeliitäntä toimii kuuloke/mikki yhdistelmän kanssa niin vielä tarvitaan hiirelle, digabi-usb tikulle ja jos tarvitaan fyysinen ethernetia niin ethernet-verkkokortille omat usb portit. Eli vielä jos saisi tuo ethernet vaatimus pois niin tämä Mac homma olisi hyvässä tilanteessa.

    • Anna von Zansen says:

      Markus, kiva kuulla ja kiitos yhteistyöstä! Uusimmassa DigabiOS-versiossa (pikalinkit digabi.fi/64bit & digabi.fi/32bit vievät nykyään suoraan perille uusimpaan) on mukana mahdollisuus raportoida laite, jolla onnistui boottaamaan (käynnistämään tikulta) – tässä vielä jakoon linkki ohjeistukseen sekä jo raportoituihin laitteisiin. Kivaa viikonloppua!

  6. Markus Jylhä says:

    Hei,
    Tuli näemmä testattua hieman vanhalla versiolla jossa ei ollutkaan raportointia. Koitan myöhemmin uudelleen. Ja tuo Ubuntun ohje nyt siis lähinnä sellaisille, jotka haluavat tehdä tuon tikunkin nimenomaan Macilla.
    USB-porttien vähyys on aina ollut pikkuruinen ongelma maccimaailmassa :-(

  7. Tapani says:

    Mäkeissä onThunderbolt, siihen saa ethernet/usb/… Kaippa DigabiOS thunderbolttia tukee?

  8. Lauri V. says:

    Jos muuten mielii käyttää kannettavaa pelkällä tasolevyllä klikkaillen (koska ainakin omassa kannettavassani tasolevyn vieressä olevista nappuloista lähtee häiritsevän kova napsutus), niin kannattaa huomata, että Digabi OS:n oletusasetuksilla tasolevyllä voi vain liikuttaa hiirtä eli tasolevyn asetuksien säätäminen voi olla se must-juttu 😉

  9. Mikko Toivola says:

    Thunderbolt-tuki näyttää tekevän vasta tuloaan linuxin kerneliin, mutta on siis jo saatavilla ainakin jossain muodossa. Näyttäisi muuten toimivan, mutta hotplug-ominaisuus ja ketjutus ei pelaisi. Todellisuus selvinnee vain kokeilemalla.

  10. Tuomo says:

    Oletko ostanut uuden Windows 8 kannettavan, mutta boottaus tikulle ei onnistu? Syynä on se, että oletuksena nykyään on BIOS:ssa asetus Security Boot: Enabled. Muuta se arvoon Security Boot: Disabled, niin boottaus onnistuu.

  11. Rikard Haldin says:

    Yritän ladata sitä kokeiluversiota mutta linkki antaa vain “page not found”

    Näin ylläolevalla sivulla lukee:

    DigabiOS on testattavissa jo nyt!

    “Kokeessa käytettävästä DigabiOS:sta on olemassa testiversio, jota voi vapaasti kokeilla ja käyttää myös ylioppilaskokeiden ulkopuolella. Lue lisää Abitti-sivuilta!”

    Linkki ei ole toimiva

    Terveisin

    Rikard Haldin
    rikard.haldin@krs.fi

  12. Saila Frosti says:

    Varmistan nyt kun tikkutehtailu alkaa ja kytkin- ja piuhalaatikko odottaa loman jälkeistä Abitti-pilotti-luokan kasaamista: Kun AbittiUSB-ohjelmaan tulee tikuista uusia versioita, voinhan polttaa sen edellisen päälle ilman, että tyhjennän sen ensin? Milloin tarvitaan “Tyhjennä tikku”-vaihtoehtoa?

    • Toni Pohjanoksa says:

      Voit tehdä uudet suoraan vanhan version päälle.

      Tyhjennä tikku-vaihtoehto on AbittiUSB:ssa sitä varten, että haluttaessa muistitikkuja voidaan helposti palauttaa koko muistikapasiteettiinsa, kun USB-muistia halutaan käyttää esim. tiedostojen siirtoa varten.

  13. Saila Frosti says:

    Kiitos Toni vastauksesta. Abitti-luokka on toiminnassa, pidin demon opettajille. Pian myös opiskelijat hommissa. Ainut ongelma oli: muistitikkua, jolta latasin demokokeen KTP:lle en osannut ottaa turvallisesti ulos vaan sain urputusviestin. Onneksi ei vaurioitunut kun olin nykäissyt sen sammutetusta koneesta irti. Linux ei ole minulle vielä tuttu. Onko tähän oman tikun turvalliseen poistamiseen simppeliä ohjetta?

  14. Missäs ne tiedot työasemien yhteensopivuudesta olikaan? Viimeisin DigabiOS versio 27.2.2015 ei enää käynnisty HP:n 6730b työasemassa. Edellinen kyllä käyynistyi.

  15. Pitäisikö palvelimien kahdentamisen toimia? Toistaiseksi millään kokeilemallani versiolla en ole siinä onnistunut.

  16. Seppo Toivanen says:

    Maaliskuun 18. ja 19. päivänä tein uudella AbittiUSB-versiolla sekä palvelintikun että kokelastikun. Heti lakkasi käynnistymästä abitti-luokastamme (1+9) kaksi läppäriä. (Fujitsu Siemens Amilo Pi 2530, jossa ollut Vista mutta nyt Linux Mint sekä Advent 1015 Nordic Celeron 530 1.73 Ghz, Vista, molemmissa 2 GB muisti). Edellisillä versioilla boottasi tikulta nätisti sekä antoi pitää kokeita ja on asetuksissa nytkin ykkösboottausvehkeenä kyseinen tikku. Ei lähde kummallakaan tikulla (palvelin, kokelas). Muut 7 konetta vielä lähtee, mutta vieläkö seuraavalla versiolla? Korjaantuukohan tuo ongelma seuraavassa versiossa vai supistuuko luokkamme kohta olemattomiin?

    • Seppo Toivanen says:

      Siis kone ei tunnista tikkua boottaavaksi. Vanhan version tikulla boottaa kuten ennenkin.

      • Matti Lattu says:

        Tällä viikolla julkaistussa DigabiOS:ssa on täysin edellisestä poikkeava käynnistysmenetelmä. Uusi systeemi toimii Macbookkien kanssa. Samalla saimme meillä testikoneena olevan Intel Baytrail-T Z3735F -prosessorilla varustetun Windows 8 -tabletin käynnistymään. Lisäksi uusi versio näyttää käynnistyessään väliaikatietoja näytölle. Toivomme näiden helpottavan käynnistysongelmien selvitystä.

        Testiemme mukaan jotkut hiukan vanhemmat laitteet saattavat käynnistyä todella hitaasti. Yhden testilaitteemme käynnistyminen vei useita minuutteja. Voisiko kyse olla tästä? Vai eikö USB-muisti ilmestynyt lainkaan käynnistysvalikkoon? Ottaisitko meihin yhteyttä sähköpostitse abittiAylioppilastutkinto.fi, niin selvitellään asiaa.

        • Ope says:

          Sama ongelma täälläkin. USB-bootin valinnan jälkeen näyttöön jää musta ruutu ainakin tunniksi. Viikko sitten järjestetty koe toimi moitteetta, nyt päivityksen jälkeen vain 2/30 koneesta (tietääkseni identtisistä) käynnistyi ja koe jäi pitämättä. Onko ratkaisu löytynyt?

          • Matti Lattu says:

            Ottaisitko meihin yhteyttä sähköpostitse abittiAylioppilastutkinto.fi, niin selvitellään asiaa. Tarvitaan tietoa millaisia koneita sinulla on.

  17. Miika Aitomaa says:

    Kun en näistä UEFI ja Legacy boot -termeistä paljoa ymmärrä, niin miksi tietokoneet eivät käynnistä Abittia USB-tikulta UEFI boottina? Jos BIOS ei anna kuin jomman kumman olla kerralla päällä (eli ei dual boot -tilaa, Acerin kone), niin tiedätte mikä ongelma siitä seuraa Win 8 -koneessa… Onko tulevaisuudessa mahdollista, että PC:t hyväksyisivät Abitin UEFI-boottina?

    Pystyn kyllä opettajan roolissa ongelman ratkaisemaan BIOS:n kautta mutta tietokoneista ymmärtämättömän opiskelijan näkökulmasta homma menee vähän hankalaksi. Enkä minäkään ymmärrä yhtään, mitä nämä UEFI ja Legacy tarkoittavat, paitsi että UEFI on joku turvallisempi tapa.

    • Miika Aitomaa says:

      Täsmennetään siis, että testeissämme ei yksikään Win 8 tai 8.1 -kone käynnistynyt UEFI boot -tilassa (eri määrä koneita valmistajilta Lenovo, HP, Asus, Acer). Jokaisen BIOS:sta piti mennä laittamaan Secure boot pois päältä ja joko Dual boot tai Legacy boot -tila päälle.

      • Miika Aitomaa says:

        Saisiko tähän jonkun vastauksen ASAP?

        • Matti Lattu says:

          Nopeita vastauksia kannattaa aina kysyä Abitti-tuesta, yhteystiedot http://www.abitti.fi/ sivun alalaidassa.

          Todennäköisesti kokeilemiesi Windows 8/8.1 -työasemien UEFI tarkistaa käynnistysmedian allekirjoituksen (Secure Boot). Tällä hetkellä DigabiOS:ssa ei allekirjoitusta ole, joten Secure Boot -tarkistus on kytkettävä pois päältä. Tavoittena on tietysti saada DigabiOS-levynkuvaan allekirjoitus, jolloin Windows 8 ja tulevan 10-version käynnistys helpottuu. En uskalla luvata tälle mitään aikataulua.

          Legacy Boot -käynnistyksessä tällaista Secure Boot -tarkistusta ei ole, jolloin DigabiOS käynnistyy ilman kikkailuja.

          Vaihtoehdot siis:
          – UEFI-boot Secure Boot kytkettynä pois (disabled)
          – Legacy Boot DigabiOS:n käynnistystä varten, jonka jälkeen on palautettava UEFI-käynnistys Windowsin käynnistämiseksi

          Opiskelijan kannalta tässä on helppoa se, että oman koneen käynnistysreseptin voi kirjoittaa vaikka koneen pohjaan teipattavaan lappuun. Lukiot ovat organisoineet näiden boottiohjeiden laatimisen eri tavoin. Opiskelijoiden keskinäiset it-tukiryhmät ovat olleet toimivia. Ammattiosaamista käytetään niissä paikoissa, jossa tällainen on mahdollista. Esim. “boottausklinikka” kerran kuussa.

  18. Timo says:

    Kokeilin juuri Intel Atom -pohjaista laitetta (Acer Switch 10) ja ilokseni Abitin USB-bootti toimii nyt. Langaton verkko ja telakan näppäimistö eivät vielä toimi (joten USB-hubi verkkokortilla tarvitaan vielä). Langallinen USB-verkkokortti, USB-näppäimistö, kosketusnäyttö ja telakan hiiri puolestaan toimivat. BIOS-asetuksiin ei myöskään tarvinnut koskea.

    Windows 8.1:ssä avaa Settings/Change PC Settings/Update and Recovery/Recovery/Advanced Startup: Restart now. Käynnistyksen jälkeen: Use a Device / EFI USB Device. Myös käynnistyksen yhteydessä voi valita USB-bootin.

    • Timo says:

      Tuossa Acer Switch 10 -laitteessa “Secure Boot Mode” on Standard ja “Secure Boot” on Enabled. En ole siis koskenut niihin.

  19. Jesaja says:

    Onko tämä nyt sitä nykyaikaa? Ymmärrän että on ihan kiva vähän puuhastella tietotekniikan parissa mutta oleellinen kysymys mitä kysyisin että onko lunttaamisen estäminen edes nykypäivää? Onko edes järkevää enää mitata muistamista maailmassa missä tiedon järjestely ja prosessointi on paljon oleellisempaa? Olen syntynyt 80 luvulla ja tämä teidän jo nyt sekoiluksi mennyt boottaaminenkin kertoo että touhussa on enemmän intoa kun älyä. Tekniikka tarvitsee sisältöä, tässä nyt on perisuomalaiseen tapaan taas tuotu pelkkää tekniikka ilman mitään varsinaista lisäarvoa mihinkään. Tietotekniikka perustuu abstrakteihin malleihin, jos todella haluttaisiin jotain uudistaa niin pitäisi keskittyä niiden opettamiseen eikä siihen että on vaan joku laite koska laite pitää olla. Teidän puuhastelu tuntuu sähkökirjoistuskoneen keksimiseltä ja veikkaan että tämä on viimeinen kuolinsuudelma vanheentuneelle mallille kouluttaa ihmisiä nykyajan tarpeisiin.

  20. Janne says:

    Ei tässä nämä keskustelut läpi lukeneena voi kuin todetä, että “taivas varjele mitä sieltä tulee”.

    Jos nämä ongelmat vaikuttavat nyt hilpeiltä niin varmasti sitä kuollaan nauruun sitten kirjoituksissa kun yhdellä ja toisella ilmenee järjestelmässä dokumentoimattomia ominaisuuksia. Softa-alalla noin yleensä ei ole ollut mikään ongelma testauttaa keskeneräiset ohjelmistonsa asiakkaalla, mutta yo-kirjoitusten kohdalla näin ei voi toimia. Lukiolaisia ei voida käyttää koekaniineina, koska heidän tulevaisuutensa on kiinni kirjoitusten onnistumisesta.

    Oma lukunsa on sitten matemaattiset aineet, joissa kaavojen latominen kaavaeditorilla on yhtä tuskaa. Matematiikkaa voidaan sujuvasti latoa nopeasti LaTexilla, mutta tämä vaatii huimasti harjoittelua. Tällaisia taitoja ei lukiolaisilta voi vaatia. Listatuista matemaattisista ilmaisohjelmistoista grafiikan tuottamiseen GeoGebra on selkeästi paras. Tosin GeoGebrankin tehokas käyttö vaatii rutkasti harjoittelua.

    Itse olen käyttänyt linux-käyttiksiä noin 15 vuotta. Nykyään yhteensopivuus jopa suht’ uuden raudan kanssa on lähes aina hyvä. Mutta silloin kun ongelmia esiintyy, niiden ratkaiseminen vaati propellihattutason osaamista. Mistä tällaista osaamista riittäisi Suomen jokaiseen lukioon?

    Ennen wanhaan ennen kuin digidigi^{tm} oli pakko saada joka paikkaan, useimpiin töihin riitti kynä, paperi ja roskakori (filosofit eivät tarvinneet edes roskakoria). Näiden käytön opiskeluun ei tarvinnut käyttää kolmasosaa lukion oppitunneista. Ennen kaikkea kokeet testasivat opiskeltavan aineen osaamista eikä tietotekniikan hallintaa.

  21. Alihassan says:

    Lähtökohtaisesti koko touhu on sarjassa hölmöläisten kylä. Rakennetaan hirveällä vaivalla verkko joka on tehty informaation siirtämiseen ja yritetään sitten estää informaation siirtäminen sillä verkolla. Ja se millä informaatio sitten siirretään on kaikista vikaherkin ja tietoturvallisesti epävakain usb-portti. Mitä tapahtuu opiskelijalle jonka koe tulokset pyyhkiytyvät pois kun usb muisti vaurioutuu fyysisesti tai poistetaan huonosti niin että data korruptoituu mikä on lopulta varsin todennäköinen mahdollisuus? Senkun kirjoitat ja teet kokeen uudestaan? Rehellisesti hävettää että uusi sukupolvi joutuu todistamaan tälläistä päätöntä sekoilua. Voin jo sanoa mihin tämä tulee menemään. Täysin fiaskoa järjestelmää koitetaan ottaa käyttöön ja enemmän aikaa tulee menemään järjestelmän ongelmien kanssa painimiseen kun itse kokeisiin. Lopulta toivottavasti mahdollisimman pian joudutaan luovuttamaan ja otetaan paperit takaisin joista informaatio ei pyyhkiydy ihan niin helposti kun usb tikulta. Tietotekniikka on teoriaa ei laitteita, jos vanha sukupolvi haluaa leikkiä laitteilla niin leikkikää mutta herran jumala voisitteko jättää kasvavan sukupolven rauhaan ja kikkailla ihan vaan omassa piirissä? Te opettajat jotka olette epävarmoja asian suhteen niin siihen on syytäkin. Nämä maan ja taivaan lupaavat bitti-innot toimittavat teille vain kasan ongelmia, koko digabi on lähtenyt suorittamaan koko tehtävää niin vaikeimman kautta ja epärealistisella visiolla että on takuuvarmaa ettei näiltä tekijöiltä tule muutakuin käsien levittelyä kun koko luokan kokeet on bittiavaruudessa ja sitten ihmetellään että mitäs nyt. Opiskelijoille sanon vaan että sori, tämä siitä seuraa kun fossiilit tekevät päätöksiä, jos vaikka kiellettäisiin youtuben käyttö koulussa eihän siellä nykyään ole kun uusin tieto matematiikasta, fysiikasta, biologiasta jne. jne. lähestulkoon kaikesta. Informaatioyhteiskunnan rakentaminen on hyvä tavoite mutta tälläinen päämäärätön kikkailu on lähinnä parodiaa tai ehkä enemmänkin farssi koko ajatuksesta.

  22. Alihassan says:

    Vain yksi ainoa esimerkki joka kaataa jo koko projektin tietoturvan. Kun käytetään oppilaiden omia koneita on käytännössä täysin mahdotonta varmistaa ettei jollai tapaa koneen muistiin ennen tai kokeen aikana ladata koodia millä voidaan hyödyntää linuxin kernelin ominaisuuksia vaikka esim päivittää koko tcp/ip pino tai avata wlan tai mitä tahansa, ainoastaan mielikuvitus on rajana. Ja millä tämä estetään? Menee niin vaikeaksi että siinä ollaan isompien juttujen ääressä kun mitä googlen nerokkaimmat nörtit osaavat tällähetkellä ratkaista. Siinä sitten perus lukio ope tarkistelee opiskelijoiden koneita, muistaa ja ymmärtää kaikki myynnissä olevat tekniikat, osaa tunnistaa jos vaikka biossin firmware on päivitetty modatulla versiolla? Kuulostaa realistiselta. Ainoa käytännön hyöty mitä näen että ehkä se on sitten oikein että kaikilla jotka osaavat vähänkin enemmän tietotekniikkaa on kaikilla 16 ällää, että sitäkautta kyllä innostetaan nuoria opiskelemaan hakkeroinnin perusteet. Perinteisesta oikeudenmukaisuus näkökulmasta voidaan kyllä luopua koska se ei tule toimimaan.

  23. Janne says:

    Huijausten mahdollisuudesta sen verran, että niiden estäminen on täysin mahdotonta niin kauan kun käytössä on omat koneet, joita voi rauhassa virittää ja puukottaa mielin määrin. Jos jokaisella koululla olisi linux-ekspertti (ei mahdollista), hekin löytäisivät todennäköisesti vain ne viritykset, joita tietävät etukäteen etsiä. Valitettavasti näissä hommissa ollaan aina jäljessä. Takavuosia taisi olla tapaus, jossa _edes_ TI-laskimen resetointi ei mennyt kuten piti.

    Tämä tilanne on seurausta siitä, että vaikutusvaltaisille paikoille on päässyt pesiytymään teknologiakiimaa potevia henkilöitä. Valitettavasti teknologiakiimaan ei ole parannuskeinoa. Tämä yhdistettynä siihen, että virheellisiä päätöksiä ei tässä maassa perinteisesti myönnetä, päädytään tilanteeseen, jossa digitalisoinnille ei uskalleta viheltää aikalisää, vaikka järjestelmä olisi kuinka keskeneräinen.

    Täysin mahdotonta ei myöskään ole koko digitalisoinnista luopuminen. Suomessa on nimittäin myös pitkät perinteet kalliiden ja toimimattomien tietojärjestelmien tuottamisessa ja niistä vähin äänin luopumisesta.

  24. Alihassan says:

    Periaatteessa digitalisointi voisi toimia varsinkin hyvin suomessa missä on valtavasti osaamista alasta jos tekijöitä poimittaisiin sieltä missä on ymmärrystä sille miten päin asiat pitäisi tehdä. Jostain syystä vaan ne tervejärkiset on tekemässä jotain missä todella voivat kontrolloida koko prosessia ja tehdä asiat järkevästi ja näihin julkisen puolen projekteihin päätyvät jotkut paikalliset pellepelottomat joilla on enemmän kokemusta “itseohjautuvasta” kikkailusta kun oikeista prosesseista millä saataisiin jotain aikaankin. Suusta tulee ulos vakuuttavan kuuloisia termejä ja vaikeita sanoja niin meneehän siinä helposti itse kullakin pääpyörälle että kaverit todella tietää tikitaalinsa. Itse löisin kaikki projektit jäihin niin pitkään kun ne on tämäntyyppistä ainoastaan haitallista säätämistä ja hommaan saataisiin joku roti. Ottaa todella paljon päähän miten täällä vaan puolivillaisesti mainitaan että “en uskalla luvata mitään aikataulua” ja selitetään puolentunnin tai tunnin boottaamisesta aivan kun niistä ei voisi jo päätellä että jotain on todella pahasti pielessä. Jos olisin opettaja en todellakaan ottaisi askeltakaan toimiakseni ulkoistettuna testaajana järjestelmälle mikä on syntynyt kuolleena. Yksi kysymys joltain joka oikeasti tietää ja olisi voitu vetää heti speksit uusiksi edes johonkin millä olisi edes jotain tulevaisuutta. Onneksi en edes tiedä paljon puuhapetet nostaa tästä kikkailustaan palkkaa.

    • McGyver says:

      Eikös tuota järjestelmää koodaa Reaktorin hemmot? Ainakin markkinaoikeudessa oli muistaakseni joku case, jossa tätä käsiteltiin. Niillä kyllä tosiaan varmaan palkka kulkee, mutta ei siellä kai mitään PuuhaPetejä töissä olekaan :)

        • AliHassan says:

          Varmaan fronttikoodi on kovaa kamaa nykypäivänä ja sillä tehdään tiliä mutta niin pitkään kun fronttaillessa on unohtunut perustavanlaatuiset asiat niin luokittelen puuhapeteiksi. Komeat viikset kavereilla varmaan löytyy fiksipyörät tallista ja varmaan korkattu pari hyvää belgialaista kun on varmistunu tämä diili. Mikäs siinä rullaillessa, sitkun sotku leviää käsiin niin pari milliä lisää että saadaan “bugit” korjattua. Oikeastaan itselle ihan hyvä reality check että tähän on abstraktio tasoista irtaantuminen johtanut. Sonera on sekasotku ja dna:n käytettävyys hirveä mutta silti eivät kai kuitenkaan vuoda niin miten ihmeessä jos tuohon kyetään niin voidaan olla silti näin auttamattoman hukassa? Alan kaivata pullonpohja laseja ja amiga assembleria takaisin, sen sijaan että on import pullonpohjia, villirucolaa ja pöhinää. Oisivat sitten tehneet koko setin php:llä fronttipäissään. Onneksi olkoon veronmaksaja, taputa itseäsi olalle me voitettiin taas.

  25. Janne says:

    Poimitaan nyt vielä tämän sivun alusta kuvaus Digabin “missiosta”:

    “DigabiOS:n päätehtävä on tarjota kaikille kokelaille yhtenäinen alusta kokeiden suorittamista varten.”

    Eli päätehtävä on tarjota kokelaille yhtenäinen alusta. Yhtenäistä alustaahan ilmeisesti ei tähän mennessä ole ollut vai? Tuleva alusta voi kenties olla jotakuinkin yhtenäinen, mutta tasavertainen se ei ole. Nimittäin mukaan tulee tekijä “tietotekniset taidot”, millä ei saisi olla mitään vaikutusta kokeen suorittamiseen.

    “Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että DigabiOS estää kokelasta pääsemästä käsiksi ei-sallittuihin materiaaleihin ja ohjelmistoihin.”

    Tämä onkin tavoite, johon kannatti satsata n+1 vuotta resursseja. Nykyäänhän tämä ei-sallittuihin materiaaleihin käsiksi pääseminen estetään siten, että koetilaisuuteen ei viedä ei-sallittuja materiaaleja.

    Mikä tämän digitalisaation lisäarvo oikein on? Sekö, että voidaan tarjota tehtäväaineistoja lappujen sijasta digidigidiginä? Mitä lisäarvoa digidigidigi tuo esimerkiksi matematiikan kokeeseen ottaen huomioon sen, että oppilailla on jo käytössä laskin, joka pystyy samoihin temppuihin kuin matemaattiset ohjelmistot?

  26. Kake says:

    Tässä kokeilussa tullaan törmäämään sellaisiin ongelmiin, joita ei edes vielä osata digikiimassa ajatella… Mm. koetilan ilmastointi tulee tuottamaan ongelmia, kun pari kolmesataa konetta tuottaa lämpöä. Sääliksi käy niitä kokelaita, jotka joutuvat osallistumaan ensimmäisen vaiheen kokeisiin.

    Lukiolaisen vanhempana, atkasioista todella perilläolevana ei voi kuin ihmetellä, miten hommaa hoidetaan. Ohjelmisto pitäisi tehdä sellaiseksi, että se käynnistyy koneella kuin koneella, mutta tällä kohtaa ohjelmistosopimuksen tehnyt osapuoli haluaa tietty välttää liikaa työtä… Ohjeet, mitkä tällä hetkellä ovat koululta tulleet ovat lähestulkoon sellaiset, että pitää erikseen tilata läppäri, joka täyttää vaatimukset.

    Tämä digijärjestely asettaa myös kokelaat eri arvoiseen asemaan, sillä joku hallitsee 10-sormijärjestelmän, joku ei. Kynä ja paperi olisi edelleen järkevä vaihtoehto, mutta pääsee sentään ylioppilaslautakuntakin helpommalla, kun voi tarkistaa digitaalisessa muodossa olevat tekstit nopeammin kuin käsinkirjoitetut. Eiköhän tuotakin työtä tule aikanaan helpottamaan tekstintunnistusohjelma, joka löytää avainsanat ja -lauseet tekstissä ja pisteyttää sen automaattisesti ilman ihmisaivoja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>