DigabiOS

Käyttöjärjestelmä – kaikki samalla viivalla

Ylioppilaskirjoituksissa käytettävät laitteet voivat olla opiskelijoiden omia tai koulun.  Käyttöjärjestelmän avulla pyritään toteuttamaan kaikille kokelaille samanlainen koetilanne sekä käytettävissä olevien tiedostojen että lähdemateriaalien suhteen.

DigabiOS on Linux-pohjainen livekäyttöjärjestelmä ylioppilaskokeiden suorittamista varten. DigabiOS:n päätehtävä on tarjota kaikille kokelaille yhtenäinen alusta kokeiden suorittamista varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että DigabiOS estää kokelasta pääsemästä käsiksi ei-sallittuihin materiaaleihin ja ohjelmistoihin.

Varsinainen koe kysymyksineen, oheisaineistoineen ja vastauksineen tulee sijaitsemaan kokelaan koneen ulkopuolisella palvelimella.

Käyttöjärjestelmän käynnistetään USB-muistilta

USB-muisti

DigabiOS käynnistetään ulkoiselta käynnistysmedialta

Kokeen alussa tietokone käynnistää USB-muistilta DigabiOS:iin. Normaalisti kone lataa käyttöjärjestelmän koneen sisäiseltä kova- tai SSD-levyltä. Siksi koneen asetuksiin on tehtävä muutos, jotta käynnistys USB:lta onnistuu. Tähän saat ohjeet koneesi käyttöohjeesta.

DigabiOS on testattavissa!

Kokeessa käytettävästä DigabiOS:sta on olemassa testiversio, jota voi vapaasti kokeilla ja käyttää myös ylioppilaskokeiden ulkopuolella. Lue lisää Abitti-sivuilta!

Tekniikka

Tuetut laitteet

Viralliset määräykset tuetuista laitteista löytyvät Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta.

85 Responses

  1. Markus says:

    Saisiko myös listaa laitteista, jotka eivät toimi? (vaikka niiden olettaisi toimivan? Esim. Applen laitteet, tietyt verkkokortit yms yms)

  2. Ville Korhonen says:

    Moi,

    Laitteistotuki-sivulla (https://digabi.fi/tekniikka/digabi-os/laitteistotuki/) on lueteltuna tällä hetkellä tunnettuja ongelmia: esimerkiksi tuo Applen kannettavien tilanne. Muilta osin tuetuista (ja ongelmallisista) laitteista on tulossa tarkempaa listausta myöhemmin kun julkaisemme seuraavan version Digabi OS:sta, joka tulee sisältämään helppokäyttöisen laitteistoyhteensopivuuden raportointityökalun. Sikäli kun vastaan tulee ongelmia erilaisten laitteiden kanssa, niitä voi ilmoittaa meille esim. em. sivulle kommentoimalla – ja toivottavasti ongelma saadaan korjattua jo seuraavaan julkaisuun.

  3. Okan says:

    Terve,
    Miten DigabiOS toimii Oraclen VirtualBox, Vmwaren Fusionin kanssa? Tämä tunuu olevan ainoa polku saada nämä sovellukset ja DigabiOS toimimaan Apple Mac kannettavissa.

    On hyvin erikoista kun jotkut koulut puoliväkisin pakottavat oppilaita käyttämään linux kannettavia. Nykymaailmassa tulee ensin Windows, Mac ja vasta sitten linux sekin vaan erikoistilanteista. Puhun toki yritysmaailmasta, siihenhän oppilaiden pitää valmistautua.

    • Matti Lattu says:

      Kuten Ville kirjoittaa, tullaan Digabi OS saamaan käynnistymään Applen Mac-kannettavissa. Digabi OS:n käynnistäminen onnistuu Oraclen VirtualBoxilla ja miksei muillakin. http://vimeo.com/71406067

      Koetilanteessa kokelaiden on käynnistettävä Digabi OS koneen ainoaksi käyttöjärjestelmäksi. Ja sama asia toisin sanoen: kokeessa virtualisointiympäristöjen käyttö ei ole sallittua. Virtualisoinnin käyttö sopii tutustumiseen ja harjoitteluun.

      YTL:n tavoitteena ei ole pakottaa kouluja käyttämään Linuxia. Meillä Suomessa on huippuosaavat opettajat, jotka kyllä osaavat valita pedagogisesti mielekkäimmät opetusvälineet. Live-käyttöjärjestelmän käyttö kokeen aikana on helpoin tapa saada kokelaille yhdenmukainen ja tietoturvallinen suoritusympäristö. Kokelaan kannalta käyttöjärjestelmällä ei juurikaan ole merkitystä, valtaosa vastaamisesta tapahtuu selainkäyttöisen koejärjestelmän avulla. Apuna käytetään sovelluksia, joiksi on pyritty valitsemaan sellaisia tuotteita, jotka on saatavilla mahdollisimman monelle käyttöjärjestelmälle.

    • Heikki Välisuo says:

      Johtuvatko yhteensopivuusongelmat Applen ja Windowsin pyrkimyksistä sitoa asiakkaat – nykyiset ja tulevat – omiin tuotteisiinsa? Eikö Windowsilla ole monopolistisia pyrkimyksiä?

      Avoimien standardien ja avoimen lähdekoodin Lilnux tarjoaa paljon mahdollisuuksia innovatiiviseen toimintaan – ilmaiseksi. Kaupallisten yritysten “ilmainen” ei pidemmän päälle ole ilmaista. Säästyvillä rahoilla koululaitos voisi ostaa palveluja suomalaisilta ohjelmistoyrittäjiltä.

      Valmistuessani TKK:lta kauan sitten Koneen silloinen toimitusjohtaja valitti, ettei TKK valmista opiskelijoita yritysmaailmaan – riittävän moni ei osannut Z80 assembleria.

      Ei koulu ole paikka, jossa opetellaan tietyn valmistajan tiettyjen tuotteiden nappulatekniikkaa. Esimerkiksi Libreofficen toimisto-ohjelmissa on pitkälti samat toiminnot kuin Microsoftin officessa.

      Sitä en kiellä, etteikö esimerkiksi Mircosoftilla saattaisi olla kouluille jotain parempaa kuin kellään muulla, mutta silti.

      Joskus opistotasoisessa kauppaopetuksessa oli IBM linja ja toinen linja sille toiselle, jonka nimen olen unohtanut. Pitääkö nyt saada peruskouluun windows linja ja apple linja. Ne kaksi kun tuskin koskaan muuttujat yhteensopiviksi.

      Hups. Aloitin mielestäni pehmeästi, mutta loppua kohden oma itseni pullahti pintaan.

  4. Jouni says:

    Hei,
    Luulisi bootcampilla onnistuvan OSX:llä, täytynee testata.

  5. Markus Jylhä says:

    Hei.
    Testasin juuri Digabin käynnistystä Macciin USB-tikulta. Tein tikun Linux-jakelu Ubuntun ohjeiden mukaan:
    http://www.ubuntu.com/download/desktop/create-a-usb-stick-on-mac-osx
    Tikun luominen vaatii hieman komentorivityöskentelyä, mutta ohjeet ovat selkeät eikä ylimääräisten ohjelmien asennusta tai lataamista tarvita. Myöskään macin asetuksiin ei tarvitse puuttua, ainoastaan käynnistettäessä pidetään alt-nappia alhaalla niin pääsee valitsemaan usb-käynnistyksen. Työvaiheita tikun luonnissa on useita, mutta itse ainakin onnistuin ensimmäisellä yrittämällä ja digabi rullasi mukavasti ainoana käynnissä olevana käyttöjärjestelmänä. Testaamaan vaan 🙂

    • Okan says:

      Terve,
      Hieno homma! Kiitos.

      Yksi haaste Macien kanssa on USB porttien määrä (Macbook Airissa). Jos pitää olla 3-4 usb paikkaa niin ei kovin pitkällä päästä Macbook Airien kanssa, tämä malli on kuitenkin suositumpi opiskelijoiden keskuudessa. Niissä on vaan 2 usb porttia.

      Jos oletetaan että kuulokeliitäntä toimii kuuloke/mikki yhdistelmän kanssa niin vielä tarvitaan hiirelle, digabi-usb tikulle ja jos tarvitaan fyysinen ethernetia niin ethernet-verkkokortille omat usb portit. Eli vielä jos saisi tuo ethernet vaatimus pois niin tämä Mac homma olisi hyvässä tilanteessa.

    • Anna von Zansen says:

      Markus, kiva kuulla ja kiitos yhteistyöstä! Uusimmassa DigabiOS-versiossa (pikalinkit digabi.fi/64bit & digabi.fi/32bit vievät nykyään suoraan perille uusimpaan) on mukana mahdollisuus raportoida laite, jolla onnistui boottaamaan (käynnistämään tikulta) – tässä vielä jakoon linkki ohjeistukseen sekä jo raportoituihin laitteisiin. Kivaa viikonloppua!

  6. Markus Jylhä says:

    Hei,
    Tuli näemmä testattua hieman vanhalla versiolla jossa ei ollutkaan raportointia. Koitan myöhemmin uudelleen. Ja tuo Ubuntun ohje nyt siis lähinnä sellaisille, jotka haluavat tehdä tuon tikunkin nimenomaan Macilla.
    USB-porttien vähyys on aina ollut pikkuruinen ongelma maccimaailmassa 🙁

  7. Tapani says:

    Mäkeissä onThunderbolt, siihen saa ethernet/usb/… Kaippa DigabiOS thunderbolttia tukee?

  8. Lauri V. says:

    Jos muuten mielii käyttää kannettavaa pelkällä tasolevyllä klikkaillen (koska ainakin omassa kannettavassani tasolevyn vieressä olevista nappuloista lähtee häiritsevän kova napsutus), niin kannattaa huomata, että Digabi OS:n oletusasetuksilla tasolevyllä voi vain liikuttaa hiirtä eli tasolevyn asetuksien säätäminen voi olla se must-juttu 😉

  9. Mikko Toivola says:

    Thunderbolt-tuki näyttää tekevän vasta tuloaan linuxin kerneliin, mutta on siis jo saatavilla ainakin jossain muodossa. Näyttäisi muuten toimivan, mutta hotplug-ominaisuus ja ketjutus ei pelaisi. Todellisuus selvinnee vain kokeilemalla.

  10. Tuomo says:

    Oletko ostanut uuden Windows 8 kannettavan, mutta boottaus tikulle ei onnistu? Syynä on se, että oletuksena nykyään on BIOS:ssa asetus Security Boot: Enabled. Muuta se arvoon Security Boot: Disabled, niin boottaus onnistuu.

  11. Rikard Haldin says:

    Yritän ladata sitä kokeiluversiota mutta linkki antaa vain “page not found”

    Näin ylläolevalla sivulla lukee:

    DigabiOS on testattavissa jo nyt!

    “Kokeessa käytettävästä DigabiOS:sta on olemassa testiversio, jota voi vapaasti kokeilla ja käyttää myös ylioppilaskokeiden ulkopuolella. Lue lisää Abitti-sivuilta!”

    Linkki ei ole toimiva

    Terveisin

    Rikard Haldin
    rikard.haldin@krs.fi

  12. Saila Frosti says:

    Varmistan nyt kun tikkutehtailu alkaa ja kytkin- ja piuhalaatikko odottaa loman jälkeistä Abitti-pilotti-luokan kasaamista: Kun AbittiUSB-ohjelmaan tulee tikuista uusia versioita, voinhan polttaa sen edellisen päälle ilman, että tyhjennän sen ensin? Milloin tarvitaan “Tyhjennä tikku”-vaihtoehtoa?

    • Toni Pohjanoksa says:

      Voit tehdä uudet suoraan vanhan version päälle.

      Tyhjennä tikku-vaihtoehto on AbittiUSB:ssa sitä varten, että haluttaessa muistitikkuja voidaan helposti palauttaa koko muistikapasiteettiinsa, kun USB-muistia halutaan käyttää esim. tiedostojen siirtoa varten.

  13. Saila Frosti says:

    Kiitos Toni vastauksesta. Abitti-luokka on toiminnassa, pidin demon opettajille. Pian myös opiskelijat hommissa. Ainut ongelma oli: muistitikkua, jolta latasin demokokeen KTP:lle en osannut ottaa turvallisesti ulos vaan sain urputusviestin. Onneksi ei vaurioitunut kun olin nykäissyt sen sammutetusta koneesta irti. Linux ei ole minulle vielä tuttu. Onko tähän oman tikun turvalliseen poistamiseen simppeliä ohjetta?

  14. Missäs ne tiedot työasemien yhteensopivuudesta olikaan? Viimeisin DigabiOS versio 27.2.2015 ei enää käynnisty HP:n 6730b työasemassa. Edellinen kyllä käyynistyi.

  15. Pitäisikö palvelimien kahdentamisen toimia? Toistaiseksi millään kokeilemallani versiolla en ole siinä onnistunut.

  16. Seppo Toivanen says:

    Maaliskuun 18. ja 19. päivänä tein uudella AbittiUSB-versiolla sekä palvelintikun että kokelastikun. Heti lakkasi käynnistymästä abitti-luokastamme (1+9) kaksi läppäriä. (Fujitsu Siemens Amilo Pi 2530, jossa ollut Vista mutta nyt Linux Mint sekä Advent 1015 Nordic Celeron 530 1.73 Ghz, Vista, molemmissa 2 GB muisti). Edellisillä versioilla boottasi tikulta nätisti sekä antoi pitää kokeita ja on asetuksissa nytkin ykkösboottausvehkeenä kyseinen tikku. Ei lähde kummallakaan tikulla (palvelin, kokelas). Muut 7 konetta vielä lähtee, mutta vieläkö seuraavalla versiolla? Korjaantuukohan tuo ongelma seuraavassa versiossa vai supistuuko luokkamme kohta olemattomiin?

    • Seppo Toivanen says:

      Siis kone ei tunnista tikkua boottaavaksi. Vanhan version tikulla boottaa kuten ennenkin.

      • Matti Lattu says:

        Tällä viikolla julkaistussa DigabiOS:ssa on täysin edellisestä poikkeava käynnistysmenetelmä. Uusi systeemi toimii Macbookkien kanssa. Samalla saimme meillä testikoneena olevan Intel Baytrail-T Z3735F -prosessorilla varustetun Windows 8 -tabletin käynnistymään. Lisäksi uusi versio näyttää käynnistyessään väliaikatietoja näytölle. Toivomme näiden helpottavan käynnistysongelmien selvitystä.

        Testiemme mukaan jotkut hiukan vanhemmat laitteet saattavat käynnistyä todella hitaasti. Yhden testilaitteemme käynnistyminen vei useita minuutteja. Voisiko kyse olla tästä? Vai eikö USB-muisti ilmestynyt lainkaan käynnistysvalikkoon? Ottaisitko meihin yhteyttä sähköpostitse abittiAylioppilastutkinto.fi, niin selvitellään asiaa.

        • Ope says:

          Sama ongelma täälläkin. USB-bootin valinnan jälkeen näyttöön jää musta ruutu ainakin tunniksi. Viikko sitten järjestetty koe toimi moitteetta, nyt päivityksen jälkeen vain 2/30 koneesta (tietääkseni identtisistä) käynnistyi ja koe jäi pitämättä. Onko ratkaisu löytynyt?

          • Matti Lattu says:

            Ottaisitko meihin yhteyttä sähköpostitse abittiAylioppilastutkinto.fi, niin selvitellään asiaa. Tarvitaan tietoa millaisia koneita sinulla on.

  17. Miika Aitomaa says:

    Kun en näistä UEFI ja Legacy boot -termeistä paljoa ymmärrä, niin miksi tietokoneet eivät käynnistä Abittia USB-tikulta UEFI boottina? Jos BIOS ei anna kuin jomman kumman olla kerralla päällä (eli ei dual boot -tilaa, Acerin kone), niin tiedätte mikä ongelma siitä seuraa Win 8 -koneessa… Onko tulevaisuudessa mahdollista, että PC:t hyväksyisivät Abitin UEFI-boottina?

    Pystyn kyllä opettajan roolissa ongelman ratkaisemaan BIOS:n kautta mutta tietokoneista ymmärtämättömän opiskelijan näkökulmasta homma menee vähän hankalaksi. Enkä minäkään ymmärrä yhtään, mitä nämä UEFI ja Legacy tarkoittavat, paitsi että UEFI on joku turvallisempi tapa.

    • Miika Aitomaa says:

      Täsmennetään siis, että testeissämme ei yksikään Win 8 tai 8.1 -kone käynnistynyt UEFI boot -tilassa (eri määrä koneita valmistajilta Lenovo, HP, Asus, Acer). Jokaisen BIOS:sta piti mennä laittamaan Secure boot pois päältä ja joko Dual boot tai Legacy boot -tila päälle.

      • Miika Aitomaa says:

        Saisiko tähän jonkun vastauksen ASAP?

        • Matti Lattu says:

          Nopeita vastauksia kannattaa aina kysyä Abitti-tuesta, yhteystiedot http://www.abitti.fi/ sivun alalaidassa.

          Todennäköisesti kokeilemiesi Windows 8/8.1 -työasemien UEFI tarkistaa käynnistysmedian allekirjoituksen (Secure Boot). Tällä hetkellä DigabiOS:ssa ei allekirjoitusta ole, joten Secure Boot -tarkistus on kytkettävä pois päältä. Tavoittena on tietysti saada DigabiOS-levynkuvaan allekirjoitus, jolloin Windows 8 ja tulevan 10-version käynnistys helpottuu. En uskalla luvata tälle mitään aikataulua.

          Legacy Boot -käynnistyksessä tällaista Secure Boot -tarkistusta ei ole, jolloin DigabiOS käynnistyy ilman kikkailuja.

          Vaihtoehdot siis:
          – UEFI-boot Secure Boot kytkettynä pois (disabled)
          – Legacy Boot DigabiOS:n käynnistystä varten, jonka jälkeen on palautettava UEFI-käynnistys Windowsin käynnistämiseksi

          Opiskelijan kannalta tässä on helppoa se, että oman koneen käynnistysreseptin voi kirjoittaa vaikka koneen pohjaan teipattavaan lappuun. Lukiot ovat organisoineet näiden boottiohjeiden laatimisen eri tavoin. Opiskelijoiden keskinäiset it-tukiryhmät ovat olleet toimivia. Ammattiosaamista käytetään niissä paikoissa, jossa tällainen on mahdollista. Esim. “boottausklinikka” kerran kuussa.

  18. Timo says:

    Kokeilin juuri Intel Atom -pohjaista laitetta (Acer Switch 10) ja ilokseni Abitin USB-bootti toimii nyt. Langaton verkko ja telakan näppäimistö eivät vielä toimi (joten USB-hubi verkkokortilla tarvitaan vielä). Langallinen USB-verkkokortti, USB-näppäimistö, kosketusnäyttö ja telakan hiiri puolestaan toimivat. BIOS-asetuksiin ei myöskään tarvinnut koskea.

    Windows 8.1:ssä avaa Settings/Change PC Settings/Update and Recovery/Recovery/Advanced Startup: Restart now. Käynnistyksen jälkeen: Use a Device / EFI USB Device. Myös käynnistyksen yhteydessä voi valita USB-bootin.

    • Timo says:

      Tuossa Acer Switch 10 -laitteessa “Secure Boot Mode” on Standard ja “Secure Boot” on Enabled. En ole siis koskenut niihin.

  19. Jesaja says:

    Onko tämä nyt sitä nykyaikaa? Ymmärrän että on ihan kiva vähän puuhastella tietotekniikan parissa mutta oleellinen kysymys mitä kysyisin että onko lunttaamisen estäminen edes nykypäivää? Onko edes järkevää enää mitata muistamista maailmassa missä tiedon järjestely ja prosessointi on paljon oleellisempaa? Olen syntynyt 80 luvulla ja tämä teidän jo nyt sekoiluksi mennyt boottaaminenkin kertoo että touhussa on enemmän intoa kun älyä. Tekniikka tarvitsee sisältöä, tässä nyt on perisuomalaiseen tapaan taas tuotu pelkkää tekniikka ilman mitään varsinaista lisäarvoa mihinkään. Tietotekniikka perustuu abstrakteihin malleihin, jos todella haluttaisiin jotain uudistaa niin pitäisi keskittyä niiden opettamiseen eikä siihen että on vaan joku laite koska laite pitää olla. Teidän puuhastelu tuntuu sähkökirjoistuskoneen keksimiseltä ja veikkaan että tämä on viimeinen kuolinsuudelma vanheentuneelle mallille kouluttaa ihmisiä nykyajan tarpeisiin.

  20. Janne says:

    Ei tässä nämä keskustelut läpi lukeneena voi kuin todetä, että “taivas varjele mitä sieltä tulee”.

    Jos nämä ongelmat vaikuttavat nyt hilpeiltä niin varmasti sitä kuollaan nauruun sitten kirjoituksissa kun yhdellä ja toisella ilmenee järjestelmässä dokumentoimattomia ominaisuuksia. Softa-alalla noin yleensä ei ole ollut mikään ongelma testauttaa keskeneräiset ohjelmistonsa asiakkaalla, mutta yo-kirjoitusten kohdalla näin ei voi toimia. Lukiolaisia ei voida käyttää koekaniineina, koska heidän tulevaisuutensa on kiinni kirjoitusten onnistumisesta.

    Oma lukunsa on sitten matemaattiset aineet, joissa kaavojen latominen kaavaeditorilla on yhtä tuskaa. Matematiikkaa voidaan sujuvasti latoa nopeasti LaTexilla, mutta tämä vaatii huimasti harjoittelua. Tällaisia taitoja ei lukiolaisilta voi vaatia. Listatuista matemaattisista ilmaisohjelmistoista grafiikan tuottamiseen GeoGebra on selkeästi paras. Tosin GeoGebrankin tehokas käyttö vaatii rutkasti harjoittelua.

    Itse olen käyttänyt linux-käyttiksiä noin 15 vuotta. Nykyään yhteensopivuus jopa suht’ uuden raudan kanssa on lähes aina hyvä. Mutta silloin kun ongelmia esiintyy, niiden ratkaiseminen vaati propellihattutason osaamista. Mistä tällaista osaamista riittäisi Suomen jokaiseen lukioon?

    Ennen wanhaan ennen kuin digidigi^{tm} oli pakko saada joka paikkaan, useimpiin töihin riitti kynä, paperi ja roskakori (filosofit eivät tarvinneet edes roskakoria). Näiden käytön opiskeluun ei tarvinnut käyttää kolmasosaa lukion oppitunneista. Ennen kaikkea kokeet testasivat opiskeltavan aineen osaamista eikä tietotekniikan hallintaa.

  21. Alihassan says:

    Lähtökohtaisesti koko touhu on sarjassa hölmöläisten kylä. Rakennetaan hirveällä vaivalla verkko joka on tehty informaation siirtämiseen ja yritetään sitten estää informaation siirtäminen sillä verkolla. Ja se millä informaatio sitten siirretään on kaikista vikaherkin ja tietoturvallisesti epävakain usb-portti. Mitä tapahtuu opiskelijalle jonka koe tulokset pyyhkiytyvät pois kun usb muisti vaurioutuu fyysisesti tai poistetaan huonosti niin että data korruptoituu mikä on lopulta varsin todennäköinen mahdollisuus? Senkun kirjoitat ja teet kokeen uudestaan? Rehellisesti hävettää että uusi sukupolvi joutuu todistamaan tälläistä päätöntä sekoilua. Voin jo sanoa mihin tämä tulee menemään. Täysin fiaskoa järjestelmää koitetaan ottaa käyttöön ja enemmän aikaa tulee menemään järjestelmän ongelmien kanssa painimiseen kun itse kokeisiin. Lopulta toivottavasti mahdollisimman pian joudutaan luovuttamaan ja otetaan paperit takaisin joista informaatio ei pyyhkiydy ihan niin helposti kun usb tikulta. Tietotekniikka on teoriaa ei laitteita, jos vanha sukupolvi haluaa leikkiä laitteilla niin leikkikää mutta herran jumala voisitteko jättää kasvavan sukupolven rauhaan ja kikkailla ihan vaan omassa piirissä? Te opettajat jotka olette epävarmoja asian suhteen niin siihen on syytäkin. Nämä maan ja taivaan lupaavat bitti-innot toimittavat teille vain kasan ongelmia, koko digabi on lähtenyt suorittamaan koko tehtävää niin vaikeimman kautta ja epärealistisella visiolla että on takuuvarmaa ettei näiltä tekijöiltä tule muutakuin käsien levittelyä kun koko luokan kokeet on bittiavaruudessa ja sitten ihmetellään että mitäs nyt. Opiskelijoille sanon vaan että sori, tämä siitä seuraa kun fossiilit tekevät päätöksiä, jos vaikka kiellettäisiin youtuben käyttö koulussa eihän siellä nykyään ole kun uusin tieto matematiikasta, fysiikasta, biologiasta jne. jne. lähestulkoon kaikesta. Informaatioyhteiskunnan rakentaminen on hyvä tavoite mutta tälläinen päämäärätön kikkailu on lähinnä parodiaa tai ehkä enemmänkin farssi koko ajatuksesta.

  22. Alihassan says:

    Vain yksi ainoa esimerkki joka kaataa jo koko projektin tietoturvan. Kun käytetään oppilaiden omia koneita on käytännössä täysin mahdotonta varmistaa ettei jollai tapaa koneen muistiin ennen tai kokeen aikana ladata koodia millä voidaan hyödyntää linuxin kernelin ominaisuuksia vaikka esim päivittää koko tcp/ip pino tai avata wlan tai mitä tahansa, ainoastaan mielikuvitus on rajana. Ja millä tämä estetään? Menee niin vaikeaksi että siinä ollaan isompien juttujen ääressä kun mitä googlen nerokkaimmat nörtit osaavat tällähetkellä ratkaista. Siinä sitten perus lukio ope tarkistelee opiskelijoiden koneita, muistaa ja ymmärtää kaikki myynnissä olevat tekniikat, osaa tunnistaa jos vaikka biossin firmware on päivitetty modatulla versiolla? Kuulostaa realistiselta. Ainoa käytännön hyöty mitä näen että ehkä se on sitten oikein että kaikilla jotka osaavat vähänkin enemmän tietotekniikkaa on kaikilla 16 ällää, että sitäkautta kyllä innostetaan nuoria opiskelemaan hakkeroinnin perusteet. Perinteisesta oikeudenmukaisuus näkökulmasta voidaan kyllä luopua koska se ei tule toimimaan.

  23. Janne says:

    Huijausten mahdollisuudesta sen verran, että niiden estäminen on täysin mahdotonta niin kauan kun käytössä on omat koneet, joita voi rauhassa virittää ja puukottaa mielin määrin. Jos jokaisella koululla olisi linux-ekspertti (ei mahdollista), hekin löytäisivät todennäköisesti vain ne viritykset, joita tietävät etukäteen etsiä. Valitettavasti näissä hommissa ollaan aina jäljessä. Takavuosia taisi olla tapaus, jossa _edes_ TI-laskimen resetointi ei mennyt kuten piti.

    Tämä tilanne on seurausta siitä, että vaikutusvaltaisille paikoille on päässyt pesiytymään teknologiakiimaa potevia henkilöitä. Valitettavasti teknologiakiimaan ei ole parannuskeinoa. Tämä yhdistettynä siihen, että virheellisiä päätöksiä ei tässä maassa perinteisesti myönnetä, päädytään tilanteeseen, jossa digitalisoinnille ei uskalleta viheltää aikalisää, vaikka järjestelmä olisi kuinka keskeneräinen.

    Täysin mahdotonta ei myöskään ole koko digitalisoinnista luopuminen. Suomessa on nimittäin myös pitkät perinteet kalliiden ja toimimattomien tietojärjestelmien tuottamisessa ja niistä vähin äänin luopumisesta.

  24. Alihassan says:

    Periaatteessa digitalisointi voisi toimia varsinkin hyvin suomessa missä on valtavasti osaamista alasta jos tekijöitä poimittaisiin sieltä missä on ymmärrystä sille miten päin asiat pitäisi tehdä. Jostain syystä vaan ne tervejärkiset on tekemässä jotain missä todella voivat kontrolloida koko prosessia ja tehdä asiat järkevästi ja näihin julkisen puolen projekteihin päätyvät jotkut paikalliset pellepelottomat joilla on enemmän kokemusta “itseohjautuvasta” kikkailusta kun oikeista prosesseista millä saataisiin jotain aikaankin. Suusta tulee ulos vakuuttavan kuuloisia termejä ja vaikeita sanoja niin meneehän siinä helposti itse kullakin pääpyörälle että kaverit todella tietää tikitaalinsa. Itse löisin kaikki projektit jäihin niin pitkään kun ne on tämäntyyppistä ainoastaan haitallista säätämistä ja hommaan saataisiin joku roti. Ottaa todella paljon päähän miten täällä vaan puolivillaisesti mainitaan että “en uskalla luvata mitään aikataulua” ja selitetään puolentunnin tai tunnin boottaamisesta aivan kun niistä ei voisi jo päätellä että jotain on todella pahasti pielessä. Jos olisin opettaja en todellakaan ottaisi askeltakaan toimiakseni ulkoistettuna testaajana järjestelmälle mikä on syntynyt kuolleena. Yksi kysymys joltain joka oikeasti tietää ja olisi voitu vetää heti speksit uusiksi edes johonkin millä olisi edes jotain tulevaisuutta. Onneksi en edes tiedä paljon puuhapetet nostaa tästä kikkailustaan palkkaa.

    • McGyver says:

      Eikös tuota järjestelmää koodaa Reaktorin hemmot? Ainakin markkinaoikeudessa oli muistaakseni joku case, jossa tätä käsiteltiin. Niillä kyllä tosiaan varmaan palkka kulkee, mutta ei siellä kai mitään PuuhaPetejä töissä olekaan 🙂

        • AliHassan says:

          Varmaan fronttikoodi on kovaa kamaa nykypäivänä ja sillä tehdään tiliä mutta niin pitkään kun fronttaillessa on unohtunut perustavanlaatuiset asiat niin luokittelen puuhapeteiksi. Komeat viikset kavereilla varmaan löytyy fiksipyörät tallista ja varmaan korkattu pari hyvää belgialaista kun on varmistunu tämä diili. Mikäs siinä rullaillessa, sitkun sotku leviää käsiin niin pari milliä lisää että saadaan “bugit” korjattua. Oikeastaan itselle ihan hyvä reality check että tähän on abstraktio tasoista irtaantuminen johtanut. Sonera on sekasotku ja dna:n käytettävyys hirveä mutta silti eivät kai kuitenkaan vuoda niin miten ihmeessä jos tuohon kyetään niin voidaan olla silti näin auttamattoman hukassa? Alan kaivata pullonpohja laseja ja amiga assembleria takaisin, sen sijaan että on import pullonpohjia, villirucolaa ja pöhinää. Oisivat sitten tehneet koko setin php:llä fronttipäissään. Onneksi olkoon veronmaksaja, taputa itseäsi olalle me voitettiin taas.

  25. Janne says:

    Poimitaan nyt vielä tämän sivun alusta kuvaus Digabin “missiosta”:

    “DigabiOS:n päätehtävä on tarjota kaikille kokelaille yhtenäinen alusta kokeiden suorittamista varten.”

    Eli päätehtävä on tarjota kokelaille yhtenäinen alusta. Yhtenäistä alustaahan ilmeisesti ei tähän mennessä ole ollut vai? Tuleva alusta voi kenties olla jotakuinkin yhtenäinen, mutta tasavertainen se ei ole. Nimittäin mukaan tulee tekijä “tietotekniset taidot”, millä ei saisi olla mitään vaikutusta kokeen suorittamiseen.

    “Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että DigabiOS estää kokelasta pääsemästä käsiksi ei-sallittuihin materiaaleihin ja ohjelmistoihin.”

    Tämä onkin tavoite, johon kannatti satsata n+1 vuotta resursseja. Nykyäänhän tämä ei-sallittuihin materiaaleihin käsiksi pääseminen estetään siten, että koetilaisuuteen ei viedä ei-sallittuja materiaaleja.

    Mikä tämän digitalisaation lisäarvo oikein on? Sekö, että voidaan tarjota tehtäväaineistoja lappujen sijasta digidigidiginä? Mitä lisäarvoa digidigidigi tuo esimerkiksi matematiikan kokeeseen ottaen huomioon sen, että oppilailla on jo käytössä laskin, joka pystyy samoihin temppuihin kuin matemaattiset ohjelmistot?

  26. Kake says:

    Tässä kokeilussa tullaan törmäämään sellaisiin ongelmiin, joita ei edes vielä osata digikiimassa ajatella… Mm. koetilan ilmastointi tulee tuottamaan ongelmia, kun pari kolmesataa konetta tuottaa lämpöä. Sääliksi käy niitä kokelaita, jotka joutuvat osallistumaan ensimmäisen vaiheen kokeisiin.

    Lukiolaisen vanhempana, atkasioista todella perilläolevana ei voi kuin ihmetellä, miten hommaa hoidetaan. Ohjelmisto pitäisi tehdä sellaiseksi, että se käynnistyy koneella kuin koneella, mutta tällä kohtaa ohjelmistosopimuksen tehnyt osapuoli haluaa tietty välttää liikaa työtä… Ohjeet, mitkä tällä hetkellä ovat koululta tulleet ovat lähestulkoon sellaiset, että pitää erikseen tilata läppäri, joka täyttää vaatimukset.

    Tämä digijärjestely asettaa myös kokelaat eri arvoiseen asemaan, sillä joku hallitsee 10-sormijärjestelmän, joku ei. Kynä ja paperi olisi edelleen järkevä vaihtoehto, mutta pääsee sentään ylioppilaslautakuntakin helpommalla, kun voi tarkistaa digitaalisessa muodossa olevat tekstit nopeammin kuin käsinkirjoitetut. Eiköhän tuotakin työtä tule aikanaan helpottamaan tekstintunnistusohjelma, joka löytää avainsanat ja -lauseet tekstissä ja pisteyttää sen automaattisesti ilman ihmisaivoja.

    • Janne says:

      Todettakoon, että se, että joku hallitsee 10-sormijärjestelmän ja joku toinen ei, on näistä ongelmista vähäisin. Todellinen ongelma on se, että jotkut hallitsevat tarvittavat ohjelmistot heikosti ja jotkut toiset eivät oikein hallitse ollenkaan. Jälkimmäisessä tapauksessa onkin sitten aivan sama, että kaiveleeko nenäänsä yo-kirjoituksissa yhdellä vai kaikilla kymmenellä sormella.

      • Pekka says:

        Ei ole tullut mieleen että kouluissa, kaiken järjen mukaan, pidetään ‘buuttipäivät’ ennen varsinaista koitosta ja riittävän ajoissa, jotta varmistuu että kaikkien koneet käynnistyvät kuten pitää? Meinaan että joku tolkku kritiikissä ja mielikuvituksettomuudessakin…

        • Janne says:

          En tietääkseni kommentoinut buuttaamista millään tavalla. Joten joku tolkku siinä, mihin viestiin sen replyn laittaa.

          P.s. Minunkaan mielestäni koneiden käynnistäminen ei ole ongelma. Sen sijaan vaihtelevan tasoiset atk-taidot ovat.

  27. Jari says:

    Tuosta DigAbiOS softest. Toimiihan se mutta en saanut näytön resoluutiota säädettyä, teksti penteleen pientä ja mahdotonta käyttää (mistä säädetään) ?
    Surface Pro 3 näppiksen hiiri ei myöskään suostunut toimimaan.

    Minne tämän tyyliset ongelmat kuuluu ?

  28. Jari says:

    Tuosta DigAbiOS softasta. Toimiihan se mutta en saanut näytön resoluutiota säädettyä, teksti penteleen pientä ja mahdotonta käyttää (mistä säädetään) ?
    Surface Pro 3 näppiksen hiiri ei myöskään suostunut toimimaan.

    Minne tämän tyyliset ongelmat kuuluu ?

    • Janne says:

      Varmaan olitkin jo löytänyt nämä, mutta laitetaan varmuuden vuoksi.
      Asetukset löytyvät: sovellukset -> asetukset
      ja täältä kohdat näyttö sekä hiiri ja kosketuslevy ovat sinun tarvitsemasi kohdat.

      Jälkimmäinen kysymykseen, eli että mihin tämän tyyliset ongelmat kuuluu, vastaus lienee, että tänne.

      Pienen googletuksen perusteella ainakin joku oli saanut Surface pro 3:n touchpadin toimimaan Debian kernel-3.16:ssa, joten ilmeisesti sen pitäisi toimia. Saman artikkelin mukaan ongelmia oli ollut myös ainakin wlanin kanssa.

      • Jari says:

        Kiitos, tulee olemaan mielenkiintoisa vääntöjä kun oppilaat hankkii koneet opiskeluun jotka ei sitten toimikkaan kokeessa ja tarvitaan uusi tuttu kone. Nythän näyttää siltä että esim surface pro toimii satunnaisesti eri kernel tunausten yhteydessä, lopputulosta ei tiedä kukaan ja ilmesiesti ketään ei edes kiinnosta ko asian fiksaus.

        Kukaanhan ei varmaankaan takaa yhdenkään tämänpäivän koneen toimivan 3v päästä julkaistavalla kernerillä vaikka täyttääkin nyt julkaistun raudan vaatimukset.

  29. Kari M says:

    Onko tarkempia kokemuksia Macbookeista? Tämän vuoden Macbook Pro retinanäytöllä, jota pääsin pikaisesti kokeilemaan, käynnistyi tikulta kauniisti, mutta tekstit olivat olemattoman pieniä ja resoluutiota ei saanut asetuksista muutettua.
    Entä ethernet-sovitin? Toimiiko Thunderbolt-liitännän kautta?

  30. Jukka says:

    “Vastuu päätelaitteen käynnistymisestä on kokelaalla. Kokelaan tulee varmistua hyvissä ajoin ennen koetilannetta käyttämänsä päätelaitteen toimivuudesta kokeilemalla”

    “Meillä Suomessa on huippuosaavat opettajat, jotka kyllä osaavat valita pedagogisesti mielekkäimmät opetusvälineet”

    -Eli jos ei toimi tai kone menee sekaisin, niin kustannukset YTL:n kokeilusta kaatuvat oppilaan eli oppilaiden vanhempien kontolle. Ja taas kerran viranomaiset ei ota mitään vastuuta.

    -Moniko opettaja osaa muuttaa BIOS asetukset niin, että Windows käyttöjärjestelmä ei käynnistyy samaan aikaan Linux.in kanssa. Olkaa hyvä ja vastatkaa tähän.

    -Onko BIOS asetusten muuttaminen loppukäyttäjän tehtävä. Kuinka moni osaa?

    -Netti on täynnä kirjoituksia Windows&Linux käyttöjärjestelmien yhteiskäytön ongelmista ja ongelman ratkaisu vaatii jo it-ammattilaisen apua.

    -Miksi tämmöisiin älyttömyyksiin tuhlataan verovaroja. hanke on yksinkertaisesti täysin älytön.

    • Matti Lattu says:

      Kiitokset hyvistä kysymyksistä Jukka ja Urpo (1.9.2015). Sähköinen ylioppilaskoe on toteutettava siten, että kokeessa voidaan käyttää kokelaan omia koneita. Lukioilla ei ole laitteita riittävästi eikä niitä pelkkään koekäyttöön kannattaisi hankkiakaan. Opiskelijoilla on koneita runsaasti jo nyt ja tulevaisuudessa ne tulevat toki yleistymään oppimateriaalien sähköistyessä. Ja jos vain koetta ajatellaan, niin vanhakin kone käy.

      Koneen käynnistäminen USB-medialta on käytännössä tehokkain tapa paitsi vaikeuttaa sähköisen koeympäristön väärinkäyttöä myös jakaa hyvin erilaisille päätelaitteille yhdenmukainen sovellusohjelmisto. Olen kanssanne täysin samaa mieltä, että käynnistäminen on erittäin vaikeaa. Siksi julkaisimme ensimmäisen testiversion kokelaan käynnistysmediasta jo kaksi vuotta sitten. Abitti-koejärjestelmää on käytetty tammikuun lopusta alkaen.

      Opiskelijat tarvitsevat ilman muuta tukea BIOS-asetusten tekemiseen ammattilaisilta tai alaan perehtyneiltä harrastajilta. Opettajien tehtäväksi tätä ei voi jättää. Asiaa tietysti helpottaa se, että yhden opiskelijan yhdelle koneelle asetukset on etsittävä vain kerran.

      Ylioppilastutkinnon sähköistäminen käynnistettiin Kataisen hallitusohjelmassa. Me näemme, että sähköistämisen avulla koetta voidaan kehittää nykyistä soveltavammaksi ja elävämmäksi. Olisi tietysti kiinnostavaa nähdä, miten kynällä ja paperilla tehtävä ylioppilaskoe palvelisi suomalaisia korkeakouluja esim. vuonna 2030.

  31. Urpo says:

    Jukka kysyy “-Moniko opettaja osaa muuttaa BIOS asetukset niin, että Windows käyttöjärjestelmä ei käynnistyy samaan aikaan Linux.in kanssa. Olkaa hyvä ja vastatkaa tähän.”. Hyvä kysymys. Meille tuli virastoon tradenomi-opiskelija harjoittelijaksi, ja jotta saisimme esille taitotason, tehtiin hänelle kone jossa bios oli aseteltu niin että kone yrittää käynnistyä CD- asemalta. Annettiin tehtäväksi tehdä diagnoosi ja korjata kone. Ei osannut. Ihminen jolla on menossa kolmannen asteen tutkinto tietotekniikasta, ei osannut säätää biosta niin, että tietokone käynnistyy oikealta asemalta. Onnea vaan niille opettajille, joiden tietotaito on keskimäärin toimisto-ohjelmien alkeiskäytön tasolla. Sanoisin että lukion opettajista noin 40% tietää mikä bios on, 20% sen miten sinne mennään ja 5% miten sitä pitää asetella jotta kone käynnistyy tikulta. Käynnistysaseman vaihto ei ole ns. user- tason juttu, ei ole koskaan ollut, vaan esim. valtioneuvoston tietohallinnossa muutokset tekee aina admin-tason heppu. Kun asioita pannaan suunnittelemaan joukko puu- ja propellihattupäitä, kaikki toki näyttää helpolta heidän omissa silmissään. Se johtuu siitä ettei vaan osata laskeutua sinne user-tasolle jolle ollaan nyt lyömässä eteen tarpeettoman kova haaste, ikään kuin kirjoitukset sinällään eivät sitä olisi. Minä onneksi olen siinä onnellisessa asemassa, että minun ei tarvitse osallistua muuten, kuin suositella tuttavalle läppäriä tähän tarkoitukseen. Muussa tapauksessa en kirjoittaisi näin ystävällistä tekstiä, sillä tällaiset “kokeilut” nostattavat minulle tietynlaisen tapin otsaan. On palkattu projaria ja suunnittelijaa, on pidetty paltsuja ja suunniteltu innoissaan, on saatu runsas budjetti rahaa jolle olisi parempaakin käyttöä, ja reisille näyttää menevän vaikken ole tutustunut asiaan kuin pintapuolisesti. Haloo hei, järki käteen siellä?

  32. Nea says:

    Kun en jaksanut koko rimpsua lukea niin onko jo selvillä voiko MacBookkia käyttää kokessa ts toimiiko?

  33. Jartsa says:

    Olisi paljon yksinkertaisempaa jos ylioppilaskirjoitukset olisi perinteiset paperiversiot. Vastauspaperit sitten vetäistäisiin tehoskannerin läpi, OCR:ättäisiin, oikoluettaisiin ja saataisiin se digitaalisena siihen järjestelmään mihin sen on tarkoitus nytkin mennä.
    Näinhän ollaan tehty mm paperilaskujen käsittelyssä takavuosina. Tämmöisen järjestelmän kustannukset olisi paljon pienemmät ja opiskelijoille nolla, riskit huomattavasti vähäisemmät.

  34. gqqish says:

    Itseä hieman häiritsee tämä teknisten tietojen puuttuminen melkein kaikesta dokumentaatiosta, esim. mikä DE on käytössä ja että mihin internetin käytön estäminen on toteutettu.

  35. anonyymi opiskelija says:

    Opiskelijen matematiikkaa, tilastotiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä. Työskentelen päivittäin tietokoneella, kirjoitan lähes päivittäin (ainakin viikoittain) matemaattista tekstiä tietokoneella.

    Kun jotain on kirjoitettava, siihen käytetään LaTeX:ia. Tietokoneella kirjoitetaan kun pitää saada aikaiseksi nk. painokelpoista jälkeä (tutkielmat, artikkelit) tai (nykyään ehkä vielä tärkeämpää) “internet-kommunikoitavaa” jälkeä (luentomateriaalit, laskuharjoitusten mallivastaukset … tai math.stackexchange)

    *Mutta* omien muistiinpanojen, kokeiden tai esimerkiksi laskuharjoitusvastauksien kirjoittamiseen kynä ja paperi on LaTeX:in hienouksista huolimatta silti yliveto. Ei tarvitse miettiä miten piirrät sen-ja-sen-näköisen kuvallisen perustelun tai tapauskohtaisen yhtälön, voit yksinkertaisesti piirtää sen miettimättä mitään teknisiä yksityiskohtia. Vastaavasti luennoilla ja laskuharjoitustilaisuuksissa liitu-/tussitaulut ovat matemaattisten argumenttien (ja myös algoritmien, ohjelmistojen rakenteen, yms) esittämiseen hyvin suosittuja.

    Tavallisen leipätekstin kirjoittaminen läppärillä on helpompaa kuin käsin. Äidinkielessä, historiassa ja muussa essee-tehtävien maailmassa siirtyminen sähköiseen yo-kokeeseen *on* perusteltu ratkaisu. Matemaattisen kaavatekstin tuottamisessa etua ei ole lähellekään samassa mittakaavasssa, ja graafisten argumenttien vielä työläämpää. Emme oleta että kokelaan tarvitsisi kokeessa tuottaa printtikelpoista artikkelia, vaan perusteltu, luettava vastaus. Työvälineiden tulee auttaa tässä, ei vaikeuttaa sitä.

    “Kaavaeditori” kuulostaa aivan kauhealta. Antakaa oppilaille *edes* mahdollisuus kirjoittaa sitä (La)TeX:ia, jos vastaus on tietokoneella kirjoitettava. Katsokaa miten matemaatikot kommunikoivat matematiikkaa internetissä: math.SE tai mikä hyvänsä matemaattinen blogi mahdollistaa jonkinlaisen TeX-tyylisen ympäristön kaavojen kirjoittamiseen. Kaavaeditoreita ei käytetä missään.

    Samoin tyrmistyttävältä kuulostaa se että teknologian vuoksi joudaan matematiikan (ja ilmeisesti fysiikan) kokeissa rajoittamaan tuontantotehtävien määrää.

    • Mikko Rautiainen says:

      Joo osittain samaa mieltä, älytöntä jos pitää muokata koe enimmäkseen monivalinnaksi koska pitää saada sähköinen koe.

      Toisaalta, useilla lukiolaisilla on melko heikot taidot, ja LaTeX-koodin kirjoittaminen nyt on hieman työlästä alussa. En haluaisi semmoistakaan tilannetta opiskelijoilleni, että osaavat laskun mutta eivät osaa/ehdi kirjoittaa vastausta sähköisesti.

      • MAFY says:

        On selvää, että tämä kehittäjäporukka ei tule ratkaisemaan sitä ongelmaa, mitä kukaan muukaan ei ole onnistunut ratkaisemaan. Eli sitä, miten latoa helposti ja varmasti matemaattista tekstiä digitaaliseen muotoon. Tätä on asia, jota tehdään koko ajan, mutta se tehdään ajan kanssa ja sitä tekevät ammattilaiset. Lukiolaisilta tätä ei voi vaatia kelloa vastaan samalla taistellen.

        Ongelma on se, että kuinka ihmeessä vastauksista erotetaan tietoteknisistä taidoista johtuvat latomismokat ja oikeat virheet. Matematiikan ja fysiikan kokeissa kun tulisi testata matematiikan ja fysiikan taitoja, ei kaavaeditorin käyttötaitoja. Lisäksi sokerina pohjalla on havainnolllistavien kuvien tuottaminen, jotka tarvivat omat softansa.

        Eli: ottaen huomioon, mitä tähän mennessä on saatu aikaan, tämä pelle peloton -porukka ei tätä ongelmaa tule tyydyttävällä tasolla ratkaisemaan. Onko kenelläkään edes vielä mitään visiota, millä ohjelmalla kaavat tuotetaan? Libreoffice + kaavaeditori ei ole vastaus, sillä tällä räpellyksellä matematiikan tuottaminen on kipu /c:ssä.

        Ainahan voidaan tehdä fysiikan monivalintakoe. Tämä ei ole fysiikan koe, mutta onhan se parempi kuin ei mitään.

  36. Jukka Asikainen says:

    Miten sähköinen äidinkielen harjoitus koe 2.10.2015 onnistui. Mitä ongelmia esiintyi. Viittaan omaan viestiini 26.8.2015 ja Urpon viestiin 1.9.2015 sekä Matti Latun vastaukseen 1.9.2015, jossa todetaan:

    “Koneen käynnistäminen USB-medialta on käytännössä tehokkain tapa paitsi vaikeuttaa sähköisen koeympäristön väärinkäyttöä myös jakaa hyvin erilaisille päätelaitteille yhdenmukainen sovellusohjelmisto. Olen kanssanne täysin samaa mieltä, että käynnistäminen on erittäin vaikeaa.”

    “Opiskelijat tarvitsevat ilman muuta tukea BIOS-asetusten tekemiseen ammattilaisilta tai alaan perehtyneiltä harrastajilta. Opettajien tehtäväksi tätä ei voi jättää.”

    Jään odottamaan vastausta.

  37. BoS says:

    Montako vastausta tai tarkemmin montako kuvakaappausta mahtuu yhdelle 4 GT:n palvelintikulle?

    • Toni Pohjanoksa says:

      Levykuva vie 4 GT:n tikulta pari gigaa. 100 kilon kuvia mahtuu siten tuhansia. Vaikka palvelimessa käytettävän tikun koko olisi suurempi, on tallennustila edelleen sama.

      • BoS says:

        Onko LibreOffice tiedostojen liittäminen vastaukseen näköpiirissä? Esim fysiikka-kemia akselilla toimisi parhaiten. Ja vaikkkapa vastaava PDF-editori korjaukseen mitä Moodlessa löytyy.

        • Matti Lattu says:

          Tällaista ominaisuutta ei ole suunnitelmissa. Se tekisi kokeiden arvioinnista työlästä. Arvioijalla tulisi olla käytössä kaikki samat sovellukset kuin opiskelijoillakin. Ei voida ajatella, että esim. matematiikan kokeessa sensorilla olisi käytössään kaikki CAS-laskinohjelmat.

          Katsotaan nyt miten tämä kuvan liittäminen toimii käytännössä ja mietitään sen jälkeen, onko välttämätöntä lisätä opiskelijan käytössä olevia vastausmekanismeja. Sillä välin voimme toteuttaa ympäristöön aivan välttämättömiä ominaisuuksia. Seuraavaksi työlistalla ovat mm. kuuntelukoe ja palvelimen vikasietoisuuden parantaminen. Tilannehan ei ole edelleenkään se, että olisi tekemisen puutetta.

          Kannattaa muistaa, että jos joku toinen ympäristö tarjoaa hyvät sähköisen koeympäristön, miksi et käyttäisi sitä? Kaikkea ei tarvitse tehdä Abitilla.

          • BoS says:

            Niinhän käytänkin. Ja tiedän kyllä kiireenne.
            Mutta minun ajatukset rupesivat lentämään syksyyn -18 puhuttuani parin sensorin kanssa meidän aineista, eli fysiikka ja kemia. Ajatukseni oli että sensori näkisi vain pdf:än eli “sähköisen tulosteen”. Pelkään että liitteiden selaileminen jos on monta kaava vastauksessa käy hermoille. Mutta siiheen on vielä aikaa.

  38. Mansu says:

    Itseä häiritsee se, että digabin työpöytäympäristön teemana on valmis adawaita. Kuvaketeeman ja gtk-teeman vaihtaminen esimerkiksi numixiin ja arciin ei veisi yhtään enempää tilaa ja resursseja, mutta se tekisi käyttöjärjestelmästä paljon mukavamman näköisen.

  39. Jukka says:

    Joko palvelin- ja opiskelijatikut kannattaa päivittää eli tuleeko vielä muutoksia tämän viikon aikana?

    • Toni Pohjanoksa says:

      Tarkoituksena on tämän viikon aikana julkaista molemmista uusi versio.

      • Miika Aitoma says:

        Samat ongelmat levykuvan tarkistuksessa ovat muuten jatkuneet Windows 10:ssa ainakin minulla. Muutamaa tikkua PC ei myöskään tunnistanut polton jälkeen, joten jouduin polttamaan uusiksi.

  40. Mika Kähkönen says:

    Onko 17.11. päivätty versio uusin vai onko tänään vielä tulossa versio (luvattiin 20.11. alkavalle koeviikolle)? Milloin Abitti.fi päivittyy eli aineistojen lisääminen, kokeiden kopioiminen ja poisto?

  41. Otto Peltola says:

    Minulla ja monella muulla kouluni opiskelijoista on ilmennyt ongelma, että kone ei löydä wlan verkkoja. Kyseinen ongelma on yleinen Macbookeissa (esim macbook pro retina 2015), mutta sitä on ilmennyt kuulemma mm acerin koneissa. Koulusta löytyy atk “ekspertti” jolta ei löydy kiinnostusta tai osaamista selvittää asiaa, vaikka se koskee lukuisia opiskelijoita. Onko kyseessä softa puolen ongelma ja jos näin on onko siihen tulossa päivitystä. Mielestäni on tökeröä pistää keskeneräinen softa markkinoille, kun kyseessä on opiskelijan tulevaisuus.

  42. Tommi Koivisto says:

    Onko abittiin tulossa ominaisuutta, jolla voidaan rajoittaa ohjelmien käyttöä kokeiden eri tehtävissä? Eli matikan alkuosa ilman laskinta ja toinen osa laskimen kanssa. Jos on niin onko vielä aikataulua?

  43. Jukka Asikainen says:

    Matti Lattu. Vastaus viipyy, missä? Edelleenkään BIOS asetusten muuttaminen ei onnistu. Missä ohjeet? 30.3.2016

    Jukka Asikainen

     October 5, 2015 at 06:58

    Miten sähköinen äidinkielen harjoitus koe 2.10.2015 onnistui. Mitä ongelmia esiintyi. Viittaan omaan viestiini 26.8.2015 ja Urpon viestiin 1.9.2015 sekä Matti Latun vastaukseen 1.9.2015, jossa todetaan:

    “Koneen käynnistäminen USB-medialta on käytännössä tehokkain tapa paitsi vaikeuttaa sähköisen koeympäristön väärinkäyttöä myös jakaa hyvin erilaisille päätelaitteille yhdenmukainen sovellusohjelmisto. Olen kanssanne täysin samaa mieltä, että käynnistäminen on erittäin vaikeaa.”

    “Opiskelijat tarvitsevat ilman muuta tukea BIOS-asetusten tekemiseen ammattilaisilta tai alaan perehtyneiltä harrastajilta. Opettajien tehtäväksi tätä ei voi jättää.”

    Jään odottamaan vastausta.

    • Matti Lattu says:

      Juttelimmekin jo puhelimessa tästä aiheesta eikä minulla ole oikeastaan mitään lisättävää lainaamiisi otteisiin.

      Parhaat ohjeet koneiden käynnistämiseen saa yleensä youtubesta. Otin kokeeksi ensimmäisen käteen osuneen testiläppärimme, HP 255 G3. Hakusanoilla “hp 255 g3 boot usb” ensimmäiseksi hakutulokseksi seuloitui https://www.youtube.com/watch?v=ZezmjKBqp-c, joka sisältää myös tälle konemallille sopivat ohjeet.

  44. Jukka Asikainen says:

    Kiitän saamastani ohjeesta koneen BIOS asetusten muuttamiseen, niin että kone käynnistyy USB tikulta. Mutta kun en ole tietotekniikan ammattilainen, niin tekemättä jää. En rupea kokeilemaan, koska jos saan koneen BIOS:in sekaisin, niin edessä voi olla uuden koneen osto n. 600€.
    https://www.youtube.com/watch?v=6JnDbc8uOxw

    Oppilaille pidetään harjoituskokeita, joissa tietotekniikan ammattilaiset tekevät koneisiin tarvittavat muutokset. Tässä harjoituskokeessa on 20 oppilasta. Varsinaisessa yo-kokeessa on 180 oppilasta. Miten 180 koneen tarkistaminen ennen yo-koetta käytännössä toteutetaan, että se on määräysten mukainen ja se toimii pelkästään USB tikulta ladaten digabiOS käyttöjärjestelmän. Äkkiseltään tuntuu että tämä on oikeassa koetilanteessa mahdoton tehtävä.

    Kuka palauttaa kokeen jälkeen opiskelijan koneen takaisin alkuperäisiin asetuksiin ja varmistaa että se toimii, niin kuin se on ennen muutoksia toiminut.

    Uudistus ei ole loppuun saakka harkittu ja koska yo-kokeen arvosanat vaikuttavat merkittävästi opiskelijan tulevaisuuteen, niin tulen olemaan yhteydessä opetusministeriin ja kysymään hänen kantansa asiaan. Mielestäni ylioppilastutkintolautakunta on nyt tehnyt sellaisen uudistuksen, joka olisi pitänyt jättää tekemättä, koska yo-kokeeseen osallistuminen vaatii huomattavaa tietotekniikan asiantuntemusta, sellaista jota ei voi loppukäyttäjältä edellyttää. Lisäksi kaikki vastuu on kylmästi siirretty opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa kontolle. Ei virkamies voi tällä tavoin toimia.

  45. Kaarlo says:

    Koulussamme on usealla oppilaalla ollut ongelmia löytää wlan-verkkoja käyttäessään abittia. Ongelmaa esiintyy erityisesti Maceissä, mutta myös joissain Windows-koneissa. Mistäköhän johtuu?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*