C2, soveltaminen

C-osa

C2


Ohessa on pitkäaikaisiin havaintoihin perustuvia ilmastotietoja eräältä ilmastohavaintoasemalta (16 p.)

a) Laadi taulukkolaskentaohjelmalla havaintokohteen tiedoista ilmastodiagrammi, jossa on myös asteikkojen selitteet. (8 p.)

b) Kuvaile lyhyesti havaintokohteen ilmaston keskeisiä piirteitä. (4 p.)

c) Millä ilmastovyöhykkeellä havaintokohde sijaitsee? (2 p.)

d) Mainitse esimerkkialue, josta havaintoaineisto voisi olla peräisin. (2 p.)

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu
Sademäärä mm 7 12 22 52 125 192 183 135 69 54 23 15
Lämpötila ºC 23 24 22 19 16 14 13 14 14 15 16 22

Ylläolevat ilmastotiedot csv-tiedostona

Lähde: World Meteorological Organization (WMO)


12 Responses

  1. Tiina says:

    Hei
    Olen jo aiemmin kommentoinut tätä tehtävää, mutta mielestäni on syytä jatkaa keskustelua aiheesta. Kerroin, etten itsekään osaa tehdä ilmastodiagrammia taulukkolaskentaohjelmalla, joten en osaa sitä myöskään opettaa. Eikö tämä, jos joku, pistä opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Testataanko tässä tietotekniikan vai maantieteen osaamista? Peräänkuulutan nimenomaan koulutuksia, jota on suunnattu minun kaltaisilleni opettajille eli sellaisille, jotka kyllä periaatteessa osaavat, mutta eivät sittenkään osaa…ei ole koskaan opetettu, eikä ole koskaan opiskeltu. Täsmäkoulutusta mantsan opettajille juurikin yhdistelmädiagrammien luomiseksi, sekä piirustusohjelmiin tutustuttamista, Valmistuin itse vuonna 1996, enkä ole koskaan saanut / joutunut käyttämään tietokonetta maantieteen opinnoissani. En ainakaan näitä koekysymyksissä tarvittavia ohjelmia.

    • Miika Aitomaa says:

      Nykyiset ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat voivat osallistua maantiedon sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin syksyllä 2016. Lukiosta riippuen voi olla, että kaikki maantiedon kirjoittajat kirjoittavat aineen tuona syksynä. Kuka siis opettaa heille taulukolaskentaohjelman käytön ja missä välissä, kun ei tälläisestä ole edes mainintaan OPS:ssa?

      Yleensä koulutus ja valmiudet kartoitetaan etukäteen, ennen kuin jotakin uutta pitäisi osata. Nyt on jo myöhäistä.

      • Matti Lattu says:

        Eiväthän nämä asiat ole ihan viime viikolla keksitty.

        LOPS 2003, sivu 138: “Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija — osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja,
        kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä.”

        http://www.oph.fi/download/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf

        Talvella 2013 julkaistu reaaliaineiden sähköisten kokeiden kuvaukset, sivu 7: “Vastauksissa voidaan edellyttää tekstin, karttojen, diagrammien ja muiden kuvien sekä taulukoiden tuottamista. Kokeessa käytetään tekstinkäsittelyohjelman lisäksi taulukkolaskentaohjelmaa, piirto-ohjelmaa ja selaimella käytettävä paikkatietopalvelua.”

        http://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/fi_sahkoinen_reaali.pdf

        Vasta sitten on myöhäistä, kun kokelaat istuvat salissa koneensa ääressä. Siihen on vielä aikaa. Uskon, että monet lukiot tulevat tekemään useamman koulun yhteistyönä ainakin nyt alkuvaiheessa opiskelijoille kertaustyyppisiä verkkokursseja, joiden avulla opiskelijat voivat tutustua keskeisiin työvälineisiin. Tällaiset järjestelyt antavat omia taitoja epäileville opettajille aikaa hankkia lisää osaamista ja itseluottamusta.

        Mikäli opiskelija ei vielä syksyllä 2016 tunne olevansa valmis maantieteen ylioppilaskokeeseen, hän varmaankin suorittaa kokeen myöhemmin. Hajauttaminen on mahdollista myös sähköisessä tutkinnossa.

        • Miika Aitomaa says:

          Kiitos! Laitetaan tieto eteenpäin maantiedon opettajille. Mikä piirto-ohjelmista kannattaa ottaa käyttöön maantiedossa? Onko ainekohtaisia ohjelmia mietitty, kuten esim. matematiikan osalta? Aloitamme koulutuksen hetimiten.

        • Sanna says:

          LOPSin ylimalkainen lause “osaa hyödyntää tietotekniikkaa monipuolisesti” on veteen piirretty viiva: mitä kaikkea tulisi osata? Missä ajassa ohjelmien hallinta opetetaan, kun opetettavana olisi myös itse substanssi? Lisätunteja ei kursseille heru. Homma varmaan toimii 15 vuoden päästä, jos kaikki ala- ja yläkoulut ottavat vastuun ohjelmien käytön opetuksesta. Vuoden 2013 ohje on nykyisten ykkösten osalta auttamattoman myöhään julki tullut tarkennus.

          Pahaa pelkään, että mikäli opiskelija ei koe olevansa valmis maantieteen sähköiseen yo-kokeeseen, hän valitsee lukiourallaan aivan toiset oppiaineet ja kurssit: ne, joissa pärjää kynällä ja paperilla.

  2. Olli R says:

    Oppilas voi jatkossakin valita tehtävät, joihin haluaa vastata (sähköisessä) ylioppilaskokeessa. Siksi mahdollisen taulukkolaskentaa soveltavan tehtävän/tehtävät voi halutessaan jättää vastaamatta.

    Hyvät ohjeet ilmastodiagrammin tekoon löytyvät GeoPisteen nettisivulta: http://www.luma.fi/file_download/358/Ilmastodiagrammi_Libre_final.pdf
    Paljon muitakin vinkkejä maantieteen sähköisiin ylioppilakirjoituksiin valmistautumiseen on tarjolla Luma.fi sivustolla: http://www.luma.fi/artikkelit/2977/maantieteen-ylioppilaskirjoitukset-sahkoistyvat-nain-paaset-mukaan Täydennyskoulutuksen tarpeesta olen täysin samaa mieltä.

  3. Toni Pohjanoksa says:

    Hei Tiina,

    Kun uudistimme Digabi-sivuston, emme valitettavasti saaneet tuotua vanhaan sivupohjaan lähetettyjä kommentteja. Maantieteen jaoksen väki on käynyt aiempaankin sivupohjaan tullutta palautetta ahkerasti läpi.

    Kertomasi koulutustarve on tullut useasti puheeksi, kun olemme Digabin yhteydessä lukioita kiertäneet. Eri toimijat ovat jo koulutustarpeeseen vastanneet ja esimerkiksi Helsingissä Luma-keskus on järjestänyt maantieteen opetukseen kohdistettua mm. ilmastodiagrammin tekemiseen liittynyttä koulutusta. Luma-keskuksen koulutusmateriaali on vapaasti ladattavissa ja siten käytettävissä. Ohessa linkki kyseiseen koulutukseen, josta löydät esim. .pdf-ohjeen ilmastodiagrammin tekemisestä Libreofficella.
    http://www.luma.fi/artikkelit/2977/maantieteen-ylioppilaskirjoitukset-sahkoistyvat-nain-paaset-mukaan

    Koulutuksia järjestävät tahot seuraavat aktiivisesti alalla käytävää keskustelua ja opettajien tarpeita. Parhaiten viestin tietysti saa perille olemalla koulutusorganisaatioihin tai oman kunnan täydennyskoulutusta järjestäviin tahoihin itse yhteydessä.

  4. Tiina says:

    Hei
    Kiitos vastauksista. Pelkäänpä pahoin, että tämänkaltaiset uudistukset vähentävät entisestään maantieteen kirjoittajien määrää. Jos opiskelijalle tulee tunne, että kokeessa kysytään sellaisia asioita, joita ei omassa koulussa ole opetettu, niin se saattaa helposti johtaa siihen, ettei valita mantsaa kirjoitettavaksi aineeksi. Kyse on melko heikkotasoisesta lukiosta, jossa maantieteen kirjoittajia on vuosittain noin 10-15 opiskelijaa.

    Koulutusta on näemmä Helsingissä tarjottu, mutta mielestäni sitä pitäisi tarjota joka ainoassa kunnassa.Lisäksi toivottavaa olisi, että koulutuskutsu lähetettäisiin jokaiselle mantsa-bilsan opettajalle henkilökohtaisesti työpostin kautta, jotta tieto siitä ei menisi ohi. Lisäksi jokaisella opettajalla tulee olla oikeus osallistua koulutukseen koulupäivän aikana, Sijaismenot eivät rasittaisi koulun omaa kassaa.

    Monia asioita vielä lapsen kengissä. Etulyöntiasemassa ovat ne opiskelijat ja opettajat, joiden tietotekninen osaaminen on jotain ihan muuta luokkaa kuin 1990-luvulla valmistuneella ja 1985 opintonsa aloittanella. Itseäni ainakin harmittaa, kun en hallitse opiskelijoilta vaadittavia asioita.

    Nyt vaan täytyy joku päivä käydä noiden linkkien kautta edes kokeilemassa ilmastodiagrammin tekemistä. Edelleenkin olen sitä mieltä, ettei kyseinen diegrammin laatiminen taulukkolaskennan avulla mittaa maantieteen osaamista, vaan jotain muuta. Paikkatiedon ja piirto-ohjelmien käytön oppiminen ja opettaminen on sitä vastoin puollettavaa ja ymmärrettävää.

    Terveisin Tiina Katainen

    • Sanna says:

      Ihmetystä herättää myös esimerkkitehtävän pisteytys: onko tarkoituksenmukaista, että puolet kokonaispistemäärästä tulee mekaanisesta diagrammin laadinnasta? Asiatiedon osaamisesta sitten se puuttuva toinen puoli… Jos diagrammin osuutta kokonaispistemäärästä laskettaisiin selvästi, voisi opiskelija vastata tehtävään aineiston perusteella diagrammia laatimatta ja osoittaa aineenhallinnan. Tämä lienee tärkeintä?

      Diagrammin laadinta voi olla monelle kokelaalle varsinkin alussa kynnyskysymys, joka ohjaa vastaamaan muihin kysymyksiin, joiden aihealueet kuitenkin voivat olla huonommin hallinnassa.

  5. Merja Kuisma says:

    Olin juuri sinällään erinomaisessa maantieteen opettajille räätälöidyssä kuvankäsittely- ja taulukkolaskentakoulutuksessa, mutta siellä tuli ilmi eräs uusi pulma: Miten varmistetaan, että opettajat opettavat taulukkolaskennan asiat oikein? Kollega esitteli ylpeänä ilmastodiagrammia, jonka hän oli tehnyt ohjeiden mukaan, mutta lopuksi hän oli vielä tuunannut diagrammista kauniimman poistamalla pylväiden välit kokonaan. Totesin hänelle, että ei noin voi tehdä, koska ei ole kyse jatkuvasta muuttujasta eli on käytettävä pylväsdiagrammia eikä histogrammia. Kollegani ei muistanut moista eroa kuulleensakaan. Mahtavatko maantieteen opettajat hallita taulukkolaskennan perusasiat voidakseen opettaa tällaisia taitoja? Ja tehtävän pisteytys tosiaan, Sannan kommenttiin viitaten, korostaa diagrammin piirtämisen osaamista, mikä vain voimistaa mainitsemaani ongelmaa.

  6. Arja Alm says:

    Täällä on moneen kertaan mainittu, että on ikäkysymys (yliopistosta valmistumisvuosi), ellei ole käyttänyt tietotekniikkaa opetuksessa. Meitä 80-luvulla valmistuneita on kuulkaas monta, jotka aiomme kyllä pysyä ihan kelkassa tämän tekniikankin kanssa. 🙂 Koulutukseen mennään, kun on tarjolla ja tekniikkaa opiskellaan ihan itsekin.

    Meillä olikin juuri BMOL:n Pohjois-Karjalan piirin järjestämä koulutus, jossa tehtiin mm. ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja LibreOfficella. Onhan siinä koukkunsa – etenkin, jos ottaa tilastot amerikkalaisilta sivustoilta… Mutta oppi meni perille ja nyt ohjelmaa jo harjoitellaan opiskelijoiden kanssa. Meillä muuten (maantieteilijä) kouluttaja sanoi, että histogrammi on oikeampi tapa ilmaista sademääriä kuin erilliset pylväät. Minäkin itse ajattelisin, että erilliset pylväät on oikeampi tapa. Sen sijaan emme keksineet millä lämpötilakäyrän saisi jatkumaan reunaan asti. Se alkoi tammikuun puolivälistä ja loppui joulukuun puoliväliin. Onko joku keksinyt lämpötilakäyrään hienosäädön??

  7. Vesa Koski says:

    Ilmastodiagrammin piirrättäminen GE1-kurssilla lähes kaoottista! Käytettiin opiskelijoiden omia koneita. Opiskelijoilla on koneillaan useita versioita LIbre Officesta, joillakin englanninkielinen versio. Tuntuu mahdottomalta laatia ohjeistusta diagrammin piirtämiseksi, kun versiot eivät toimi samalla tavalla. Voisiko opettajia varten olla jokin osoite, mistä näkisi, miten diagrammi piirretään ja miten Libre Officen erilaisilla versioilla?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*