FF, tehtävä 3

Täyttö- ja sanaselitystehtävä

Filosofian yhtenä tehtäväalueena on etiikka. Oheiset tehtävät koskevat nimenomaan metaetiikkaa. Molemmissa tehtävissä on mieleenpalauttamiseen liittyvä ja siten A-tasoinen osuus. Ensimmäisessä tehtävässä sitä voi pitää monivalintana, koska aukkotehtävän termit on annettu listana. Tällaiseen vastaustapaan totuttamisella tosin tosiasiassa pyritään ennen kaikkea välttämään lyöntivirheen aiheuttamia sekaannuksia mahdollisissa mutkikkaammissa monivalintarakenteissa. Toisessa tehtävässä kyseessä on yksinkertaisesti nimeäminen, jonka voi tulkita olevan yksi muoto reaalikokeen moduuleissa esitettyä määrittelemistä.

Filosofian luonteeseen kuuluvasti puhtaita mieleenpalautustehtäviä tulee tuskin esiintymään.

Kummankin tehtävän pistemäärä on 20. Kun koko kokeen pistemääräksi on päätetty 120, tämä vastaa siis nykyistä normaalia 0–6 pisteen tehtävää. Tehtävämäärän tai pisteytyksen luonteen muuttamista ei ole toistaiseksi muutettu. On mahdollista, että sähköisen reaalikokeen yleisohjeen (http://ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/fi_sahkoinen_reaali.pdf) tulkinta johtaa siihen, että A- ja B-tason tehtäviä (kuten esimerkiksi metaetiikkatehtävän 2 a-kohta) tullaan eriyttämään itsenäisiksi tehtäviksi, joista saa vähemmän pisteitä.

Metaetiikkatehtävä 1: Paha samarialainen

Tehtävässä on kahdenlaisia osia:

  1. aukkotäytöt ja
  2. alleviivattujen sanojen selittäminen.

Yhteistä on, että kummassakin tapauksessa pitää lisäksi lyhyesti perustella, miksi alleviivattu tai valittu termi on tarpeen lauseen johdonmukaisuuden kannalta. Selityksestä voi saada 0–1 pistettä/kohta (yhteensä max. 10).

Täyttötehtävässä voit valita täytettävät sanat oheisesta listasta (kone valitsee oikean muodon). Huomaa, että listassa on runsaasti asiaankuulumattomia termejä, mutta kutakin sanaa voi käyttää vain kerran. Kustakin oikeasta vastauksesta saa yhden (1) pisteen ja väärästä vastauksesta vähennetään yksi (1) piste (yhteensä max 6 pistettä). Tyhjäksi jätetty kohta antaa nolla (0) pistettä, mutta kohdassa voi silti tavoitella selityspistettä.

Alleviivattujen sanojen osalta pitää selittää, mitä käsite tarkoittaa. Kustakin selityksestä voi saada 0–1 pistettä (yhteensä max 4 pistettä).


Emppu ja Tantsa kuulivat tarinan, jossa lapsi putosi lampeen, mutta ohikulkija jätti lapsen pulaan.

– Kyllä lasta olisi pitänyt auttaa, ei sellaista tekoa voi pitää supererogatiivisena
– Jokaisella on oikeus tulla autetuksi tuollaisessa tilanteessa, sanoi Tantsa.- Niin kai laki sanoo, arveli Emppu.- En tarkoita oikeustiedettä. Mielessäni ovat moraali ja sitä koskevaa pohdinta eli
täsmensi Tantsa.
– Ei sellaisia asioita kuin moraalisia oikeuksia ole olemassakaan. Eivät ne ole todellisia, väitti Emppu. – Jollet usko arvojen, hyveiden, oikeuksien ja velvollisuuksien olemassaoloon, olet moraalinen
totesi Tantsa
– Niin olenkin, erityisesti suhteessa omissioihin, vitsaili Emppu.
– Mitä itse ajattelet moraalin todellisuudesta?
– Kyllä minua
hiukan houkuttaa, koska eri ihmisryhmillä on niin erilaisia käsityksiä moraalista.
– Sen sijaan
, jonka mukaan moraali riippuu yksilöstä, ei ole minusta uskottava.
En myöskään voi uskoa, ettemme tietäisi, ettei viatonta saa tahallaan vahingoittaa, sanoi Tantsa.
– Okei, olet siisja siksi eri mieltä kanssani, sanoi Emppu.
– No, kyllä metaetiikassa eri filosofian osa-alueet kuten ja metafysiikka liittyvät yhteen, vakuutti Tantsa.

18 Responses

  1. Leila Kiviluoma says:

    Valittavia mahdollisuuksia on valtava määrä, voisiko niitä olla vain esim. 15.?

    Kuinka pitkä teksi mahtuu perusteluhin; psykolgian puolella se on ilmaistu esim.
    5 virkettä

    • Laura Apell says:

      Täysin samaa mieltä Leilan kanssa! Valtavan pieni vetovalikko täynnä käsitteitä, menee ikä ja terveys valitessa että mitähän tässä sekavassa dialogissa oikein nyt ajetaan takaa.

      Äkkiseltään tämä tehtävä ainakin näyttäisi siltä, että sähköinen koe palvelee entistä enemmän niitä, jotka ovat kielellisesti todella lahjakkaita, eivätkä esimerkiksi kärsi minkäänlaisista lukivaikeuksista. Asettaako koe kokelaat entistä epäarvoisempaan asemaan?

  2. Heli Karjalainen says:

    Kovin vaikutti sekavalta nämä filosofian tehtävät verrattuna psykologiaan. Molempia vilkaisin kyllä melko nopeasti…

  3. Harri Päiväsaari says:

    Mietin, mitä lisäarvoa sähköistäminen tuo filosofian kurssikokeeseen. Kokeessani aina ollut sananselitysosio, dokumentti- ja esseekysymyksiä. Esimerkkitehtävät ainakin vaikuttavat liian simppeleiltä. Filosofia oppiaineena on pohdiskeleva, joten pitkäkin essee osoittaa oppimisen paremmin kuin monivalintatehtävätyyppi. Sähköistäminen tuo mukanaan lyhytjännitteisyyden eikä vie filosofialle ominaiseen suuntaan, johon kuuluvat problematisointi, eksplikointi ja argumentointi.

    • Kirjoittaminen koneella on noin kolme kertaa niin nopeaa kuin kynällä ja tästä syystä sähköinen koe on järkevä. Lisäksi, jos pohdiskelevasta esseestä haluaa saada oikeasti hyvän, niin digitaalinen tiedon muokkaaminen on näppärä ominaisuus. Siis jos tällaisia esseetehtäviä tulee filosofian kokeessa olemaan.

  4. Matti Taneli says:

    Hei,

    Muut filosofian tehtävät toimivia, mutta tämä tehtävä 3 oli vähän vaikea hahmottaa ja vastausvaihtoehtoja oli jossain kohdin liian
    paljon.

    ystävällisesti Matti Taneli

  5. Matti Taneli says:

    Hei kaikki,

    Sähköistäminen mahdollistaa nimenomaan sen, että voidaan keskittyä ajan kanssa substantiaalisesti vaativimpiin tehtäviin.
    Filosofiassa (ja muissakin oppiaineissa) käsitteiden hyvä hallitseminen on yksi edellytys laajempien kysymysten syvälliseen
    analysointiin. Koneellisesti on helppoa kontrolloida käsitteiden osaaminen ja vielä niin, että kone tekee sen! Tämäkin
    säästää aikaa ja muita resursseja oppiaineen intensiiviseen ja ongelmalähtöiseen opiskeluun. Toisaalta voi miettiä koneellistumisen mukanaan tuomaa ihmiskuvan muutosta ja koneiden vaikutusta neuropsykologisiin kysymyksiin. Joka tapauksessa on tärkeää
    keskustella täällä ja laajemminkin näistä ja muistakin kysymyksista, jotta sähköistyminen lähtisi mahdollisimman jouhevaista
    käyntiiin. Itse olen kirjoittamassa paraikaa artikkelia muun muassa näistä kysymyksistä. Kiiinnostaa…

    ystävällisesti Matti Taneli

  6. Ukri Pulliainen says:

    Jaan kyllä Harrin huolen siitä, että sähköinen koe ohjaa tehtäviä enemmän pänttäämissuuntaan ja siten kannustaa “epäfilosofiseen” oppimiseen – ja opettamiseen. Tosin valtaosa tehtävistä kaiketi tulee edelleen olemaan perinteisiä esseitä ja kokeessa tulee olemaan vain muutama tällainen “uudentyyppinen” tehtävä. Mutta ikävä se on pienikin huononnus.

    Tähän sitä joudutaan kun väline vie pedagogiikkaa eikä toisinpäin. Onnesi hyviäkin tehtäviä on tietääkseni suunnitelmissa (esim. ne videopätkät jne.).

  7. Matti Taneli says:

    Hei,

    En ehkä osannut eksplikoida riittävän selkeästi. Tarkoitan sitä, minkä sanoinkin, että koneellisesti saattaa hyvinkin olla mahdollista nopeuttaa ja sujuvoittaa käsitteiden oppimista (ainakin heikko analogia kielen sanojen ja matemaattisten kaavojen tms. oppimiseen). Näin ollen jää aikaa nykyistä enemmän keskittyä laajoihin ja syvällisiin filosofisiin kysymyksiin.
    Koneellinen opiskelu mahdollistaa myös sen, että on helppo “kontrolloida”, miten opiskelijat opiskelevat, miten he siis
    esimerkiksi prosessoivat tietoa, kuinka kauan he käyttävät aikaa kuhunkin osioon tai laajempaan tehtäväsarjaan.
    Mutta myönnän, että on vaarana, että kone vie ihmistä ja saattaa aiheuttaa muita ongelmia, jotka pitää myös
    ottaa huomioon, jos ja kun siirrytään koneelliseen opiskeluun. Se ei tarkoita, että muut opiskelumuodot korvataan
    kokonaan sillä, ei tietenkään, vaan että sitä on relevanttia käyttää, vain jos se tuo jotain “lisäarvoa” filosofian
    opiskeluun. Kannattaa miettiä näitä juttuja, niin tietenkin tehdäänkin.

    ystävällisesti Matti

  8. Ritva Nuorala says:

    Olen painottanut opetuksessani ajattelemisen taitoja ja esseet ovat soveltuneet paremmin sen “mittaamiseen” (olen vaatinut, että käsitteet tulee määritellä selvästi osana esseetä). Olen tähän asti saanut opiskelijoita riittävästi syventävillekin kursseille. Tällaiset tehtävät valitettavasti säikyttäisivät minun opiskelijat pois filosofian kirjoituksista. Viimeisen osion koin itsekin aika haasteellisena.

  9. Jaakko Pitkänen says:

    Käsitteet ovat ajattelun välineitä, mutta jäävät ajattelusta irrallaan vain tyhjänpäiväiseksi pänttäykseksi. Sähköiset tehtävät tuntuvat typistävän filosofian käsitteiden ulkoa-oppimiseen. Opetussuunnitelmia uudistettiin aikanaan siihen suuntaan, ettei historiallisia ajattelijoita tarvitsisi käydä niin paljoa. Tämä on nähtävästi korvattu aivan turhalla käistepiikkilangalla. Käsitteiden, kuten ajattelijoidenkin, oppimisen pitäisi tulla oman ajattelun sivutuotteena, ei toisinpäin. Essee taitaa yhäkin olla ylivoimainen tapa testata oppilaan omaa ajattelua.

    On hyvä myös huomata, että oppilaat kykenevät luonnostaan ajattelussa erilaisiin käsitteellisiin jaotteluihin ja määritelmiin. Valmiiden käsitteiden liiallinen pänttäys pikemminkin heikentää kuin vahvistaa tätä kykyä.

    • Laura Apell says:

      Naulan kantaan! Kuten moni muukin täällä on painottanut on filosofia ennen kaikkea ajattelun taidetta, eikä sitä, että osaa toistaa käsitteitä irrallisissa ympäristöissä.

  10. Ritva Nuorala says:

    Olen samaa mieltä Jaakon kanssa. Opiskelijat ovat tottuneet käsittelemään kokonaisuuksia. Opetushan on pitkään perustunut ymmärtämiseen eikä ulkoa opettelemiseen. Ongelmana on myös, että käsitteitä tarjotaan monessa muussakin oppiaineessa. Muisti kuormittuu aikalailla käsiteviidakossa. Nykynuoret ovat tottuneet, että älylaitteilla voi tarkistaa käsitteet nettisanakirjoista tai wikipediasta., (Onhan minulla itsellänikin käsikirjasto kirjahyllyssä kädenulottuvilla).
    Itse olen luottanut, että tarvittavat käsitteet tulevat ymmärretyksi asiakokonaisuuden yhteydessä ja sitä kautta olisivat helpommin mieleen palautettavissa sen sijaan, että opiskelijalla käsitteet ovat pirstaleina mielessä ilman asia yhteyttä.

  11. Väinö Louekari says:

    Olen omassa opetuksessani yrittänyt saada oppilaat kritisoimaan ja argumentoimaan. Oman ja muiden (esimerkiksi ns. klassikoiden) ajattelun ja logiikan kyseenalaistaminen ja sitä kautta oman ajattelun testaaminen ja parantaminen on ymmärtääkseni aivan filosofian ydintä. Selkeä analyyttinen ajattelu ja kyky avata tekstejä ja puheenvuoroja ovat olennaisia taitoja. Käsitteidenhallinta on välttämätön työkalu, mutta vain työkalu.
    Näinollen esimerkkikysymykset edustavat varsin pitkälle aivan toista ajattelua kuin oma opetukseni, olen kyllä niihin varsin pettynyt. Oppiaineen luonne muuttuu melkoisesti, jos pääpaino todellakin asettuu osin varsin obskyyrin knoppologian hallintaan sen sijaan mitä alussa luonnehdin.

  12. Anna-Kaisa Kangasniemi says:

    Nämä tehtävät ovat kyllä todella kaukana filosofian opetuksen tavoitteista! Kuten aiemmatkin kommentoijat, ajattelen, että ansiokas, kriittinen, pohtiva, laaja-alainen ajattelu on filosofian opetuksen tavoite! Sähköinen koe ei saa olla tekniikalla kikkailua! Sen pitää mitata sitä mihin me opetuksella pyrimme. Kyllä sähköisessä muodossa voi tuottaa myös esseevastauksia. Sähköisyys takaa hienot mahdollisuudet käyttää jo olemassa olevaa materiaalia: artikkelin katkelmia, filosofihaastatteluja, esimerkkejä elävästä elämästä etiikan tehtäviin(youtube, yms.) Eletään tässä maailmassa ja tuodaan filosofia sinne! On suuri vaara, että ne viimeisetkin innokkaat kaikkoavat taivaan tuuliin tällä menolla!

  13. Leila Kiviluoma says:

    HEI !
    Ihmettelen kun lokakuun digitaalinen harjoittelukoe on äidinkielessä,
    miksi ei filosofiassa tai maantieteessä??? Ja sitten aito kenraali keväällä
    Fi ja maantiede ja saksa lyhyt- mikä logiikka?

    • Matti Lattu says:

      Harjoituskokeita on kaksi ja niillä on vähän eri tavoitteet.

      Lokakuun 2015 harjoituskokeessa testataan koejärjestelyjä eli verkon rakentelua, valvontaa ja tiedostojen siirtelyä. Odotamme näkevämme aika paljon käytännön ongelmia. Tässä vaiheessa kokelaiden näkökulmasta ensimmäinen sähköinen koe on vielä aika kaukana. Tuleviin sähköisiin kokeisiin tulevat opiskelijat eivät välttämättä ole vielä päättäneet kirjoittamiaan aineita eikä yo-tasoisen kokeen valmiuksia vielä ole. YTL:ssä ajateltiin, että kokeen järjestäminen vielä tässä vaiheessa ensimmäisillä sähköistettävillä aineilla ei palvelisi testin tavoitetta eikä ensimmäisiin sähköisiin kokeisiin osallistuvia. Äidinkielen ja modersmåletin valinta perustui siihen, että se on kaikille opiskelijoille yhteinen oppiaine ja lukioilla on siten helppo löytää opiskelijoita kokeeseen.

      Huhtikuussa 2016 tilanne on toinen: järjestelmät, ohjeistus ja kokemus järjestelyistä ovat syksystä kehittyneet. Tässä vaiheessa ja näimme tärkeäksi, että syksyn 2016 kokeisiin tulevat opiskelijat voivat kurkata sähköisiä kokeita ja vieläpä ennen syksyn kokeisiin ilmoittautumista.

  14. Leila Kiviluoma says:

    HEI Matti!
    Kiitos vastauksestasi!
    Leila K.K.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*