Sähköisen matematiikan A-osaan laskin

Sähköisen matematiikan laskinkysymykseen on tullut selkeyttä. Matematiikan jaos on linjannut, että sähköisessä matematiikan A-osassa on käytössä yksinkertainen “peruslaskin” KCalc, joka on jo jonkin aikaa ollut käytettävissä Abitti-ympäristössä. Sen sijaan symboliseen laskentaan kykenevät laskimet eivät ole käytössä.

Jaoksen päätös on luettavissa matematiikan sähköistä koetta koskevassa tiedotteessa YTL:n sivuilla. Samalla matematiikan jaos vastaa MAOL ry:n vetoomukseen.

Vielä ehtii ehdottaa hyviä kaavaeditoreita ja kemian rakennemallien piirtoon soveltuvia ohjelmia!

22 Responses

  1. Matikisti says:

    Kyseessä ei ole tarkennus vaan muutos tietoon. Valitettavasti testijärjestelmä määrittää nyt asian.

  2. Yhdessä? says:

    Nyt kun matematiikan jaos on tehnyt korjauksen aikaisempaan tietoon, niin rohkenen esittää seuraavan jaoksen kokouksen esityslistaan ehdotuksen editoripäätökseen/A-osioon:

    Valitaan A-osion editoriksi ruutupaperi ja lyijykynä. Kun kokelas palauttaa A-osion hän saa käynnistää oman päätelaitteensa ja saa käyttöönsä Digabi-ympäristön ja kokeessa sallitut tekniset sovellukset.

    Samaa mallia voi tarvittaessa soveltaa kemiaan ja fysiikkaan.

    Näin myös Digabi-projekti säästyy ongelmalta, joka täytyisi ratkaista eli miten kaksiosaisuus tehdään sähköiseen koejärjestelmään?

    Ei tehdä tästä liian vaikeaa. Tietotekniikka ja erilaiset matematiikkaohjelmistot ovat olleet olemassa jo vuosikymmeniä. Ei ole mikään pakko tehdä täyssähköistämisen suhteen sellaisia ratkaisuja, joita itse matemaattisten aineiden opettajat eivät kannata!

  3. ragettispagetti says:

    Juuri kun saatiin tämä laskimeton osuus niin eiköhän se viedä taas pois teknisten syiden takia; naurettavaa. Laskimeton toiminta lukiossa on ollut selkeästi hyödyksi peruskoulun laskinpelleilyjen jälkeen. Ei niitä lukujen suhteita tai ominaisuuksia hahmota, jos niitä ei osaa myös omassa päässään laskea. Nykyaikana kuka tahansa voi sen laskinnäpertelyn tehdä, mutta se itse ajattelu ja soveltaminen on sitä kaivattua taitoa. Siinä oli hyvä syy, miksi se laskimeton osio lisättiin yo-kokeeseen…

    Pelkään, että perusteiden testaus muuttuu mukanokkeliin ongelmatehtäviin ja sanallisiin kompiin. Lisänä vielä luultavasti suunnattomasti monivalintatehtäviä, että tuurilla ja peruslogiikalla saa niitä pisteitä myös.

    “Välineiden, joilla näitä tavoitteita toteutetaan lukioissa, tulisi olla käytössä ylioppilastutkinnossa- ei niin, että ylioppilastutkinto ohjaa lukiossa käytettäviä välineitä. ” Jos olet lukiolainen ja haluat jatko-opiskelupaikkaan niin kyllä se ylioppilastutkinto se tärkein paperi lukiosta on; etenkin kun pääsykokeet poistuvat tulevina vuosina. Olisi naurettavaa kuvitella, että oppilas menisi suorittamaan ylioppilastutkintoa ilman, että hän olisi harjoitellut siinä käytettäviä välineitä.

  4. Yonde says:

    Ytl on menettänyt luottamukseni jo aikoja sitten. Sähköistettiin ensin ja sitten mietitään. Terveisin ope, joka oli digiloikannut jo ennen ytl:ää, mutta tämä touhu ottaa päähän

  5. Matti Lattu says:

    Kannattaa nyt muistaa, että kaksiosaisen matematiikan kokeen tarpeellisuus havaittiin symbolisten laskinten käyttöönoton jälkeen. Ennen tätä kukaan ei kaivannut laskimetonta matematiikan koetta. Sähköisen kokeen A-osan kohdalla palataan ajassa muutama kymmenen vuotta taaksepäin: A-osassa käytössä oleva laskin vastaa 80-luvun alkupuolen funktiolaskinta: se ei laske tarkoilla arvoilla eikä piirrä kuvaajia.

    Peruslaskin auttaa kokelasta tekemään peruslaskutoimituksia likiarvoilla. Tämä tuskin on sitä ajattelua ja soveltamista, jota kokelaan pitäisi ylioppilaskokeessa pystyä osoittamaan.

    • Anna T-K says:

      Jäin miettimään, millaisia tehtäviä A-osioon tullaan laatimaan. Tulevatko nekin olemaan paluu 80-luvulle aikaan ennen CAS-laskimia vai muistuttavatko enemmän nykysiä (minusta hyviä) ilman laskinta -tehtäviä? Tarvitaanko A-osiossa laskinta, esim likiarvoja?
      Laitoin tästä jo kysymyksen tuonne kyselyyn, mutta epäilen, että täältä saa ehkä paremmin vastauksen.

      • Yhdessä? says:

        Suurin ongelma mielestäni on siinä, miten editorilla saadaan esitettyä ratkaisut esimerkiksi merkkikaaviota/kulkukaaviota vaativaan tehtävään, yhtälöpareihin/ryhmiin ja vektoritehtäviin. Jos päädyttäisiin tekemään A-osio paperille, niin ei tarvitsisi miettiä näitä ongelmia. Lisäksi säästyisi noin yhden kurssin verran aikaa koko lukion ajalta sisältöjen opetteluun.

        • Matti says:

          Joo se menee tällaiseksi:

          1 2 3
          f’ +|+| -|-
          f n|n| l|l

          Eli otapa enää selvää. Nuolia tuohon en ipadilla saanut

        • Riitta Salmenoja says:

          Onko A-osassa pakko käyttää pelkkää editoria?

          “Osa tyyppien 1 ja 2 tehtävistä tulee ratkaista ilman tiettyjä teknisiä apuvälineitä. Tällaisia apuvälineitä ovat mm. symboliseen laskentaan kykenevät laskimet.”

          “Sähköisen matematiikan kokeen A-osassa kokelaalla ei tule olemaan käytössään seuraavia muuten koejärjestelmästä löytyviä ohjelmia:
          • LibreOffice Calc,
          • wxMaxima,
          • Texas Instruments TI-Nspire CAS,
          • Casio ClassPad Manager ja
          • Geogebra.”
          https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/Matematiikka_A-osa_tiedote.pdf

          Sain tästä sellaisen käsityksen, että kaavioita, kuvioita ja vektoreita voisi piirtää esim. LibreOffice Draw:lla.

  6. Matikisti says:

    Ongelma ja kentän kypsyminen johtuu mm.
    1. Väärän tiedon antaminen(teknisten sovellusten pois kytkeminen=mm.laskin)
    2. Editorisekoilu(enemmistö olisi erittäin tyytyväinen paperi+kynä versioon)
    3. Editoriin naputtelu ei tue oppimista ainoastaan täyssähköistämistä jne…

  7. Perusteluja kiitos says:

    Voisiko joku perustella minulle tieteelliseen tutkimukseen perustuen, miten editorin käyttö parantaa matemaattista ja loogista ajattelua? Miksi pitää väkisin tehdä jotakin= ottaa säköisyys käyttöön myös siinä, missä kynä ja paperi toimii paremmin? Haluan tieteellisen perustelun tälle, en totalitarismia!

  8. Metsuri says:

    Miksi ihmeessä Tanskan malli, missä koe tehdään kaksiosaisena matematiikassa:
    1. Paperille
    2. Tietokoneella

    Ei kelpaa meille?

  9. Pasi Rantala says:

    Teksteistä päätellen tänne kirjoittavat ovat matematiikan opettajia. Olisiko oma nimi liikaa pyydetty?

    Olen itse matikisti (nykyään rehtori) enkä minäkään mitenkään voi sanoa olevani innoissani matikan sähköistämisestä Toisaalta ymmärrän YTL:n ratkaisun: sähköistetään kaikki kerralla ja viedään se loppuun asti.Kyllä niitä systeemin vesittäjiä löytyy, jos YTL sille tielle lähtisi. Sähköinen systeeemi tuo mukanaan kyllä matematiikkaan aika paljon haasteita, mutta toisaalta kaikki ovat nyt samassa viivalla. Eiköhän tälläkin järjetelyllä matikisteista ne erot löydetä

    • Yhdessä? says:

      Valitettavasti on. Oma työasema, työsuhteen kesto, taloudellinen asema voi estee omalla nimellä esiintymisen. Onneksi Digabi-projekti on pitänyt nimimerkillä kommentoinnin mahdollisena ja keskustelun taso on kuitenkin pysynyt kohtuullisena. Iso kiitos siitä projektille ja toivottavasti joistakin nimimerkin takaa tulleista kommenteista on tullut apuja tähän yhteiseen projektiin.

      Valitettavasti olen eri mieltä logiikasta, jolla projektia täyssähköistetään. Kaikki oppiaineet eivät ole vain samaan muottiin istutettavissa. Vaikka kova yritys on päällä.

      • Pasi Rantala says:

        Toki tällaisiakin pelkoja voi olla, vaikka itse niitä pitäisin aika turhina. Työnantaja kyllä yleensä arvostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Samoin on vaikea kuvitella, että lähes jokaisella tänne kirjoittaneella on ” Oma työasema, työsuhteen kesto, taloudellinen asema voi estee omalla nimellä esiintymisen”

    • Puolueeton says:

      Nyt tuli ohilaukaus, joten entisenä pelaajana nykyisenä valmentajana selitetään urheilutermein.
      Kuvitellaan, että Suomi on maailman TOP10 joukossa jalkapallossa(vrt. oppimistulokset). Jalkapalloliitto joutuu poliittisen päätöksen takia kehittämään A-juniorisarjaan uudet säännöt(vrt. YO-kirjoitukset). Uudistukseen palkataan paksunahkainen ja kritiikin kestävä ammattilainen(vrt. Digabi-johto). Säännöt määritellään kabinetissa seuraavasti:
      1.Puoliaika(vrt. A-osio) pelataan takaperin juosten(vrt. editori) ja 1.puoliaikaan sovitaan erikoistilanteita ennakkoon sovittu määrä(vrt. monivalinnat ja yhdistelytehtävät).

      2. Puoliaikaan säännöt sallivat kaiken, mikä ei ole kielletty(vrt. sovellusosio). Puoliaikaan sallitaan myös kaupalliset suoritusta parantavat piristeet(vrt.laskinsovellukset).

      Tämän jälkeen esitellään uudistus yhteisenä projektina valtakunnallisesti. Ehkäpä kaikki palaute ei välttämättä olisi positiivista ja luultavasti ranking-sijoitus ei kauaa keikkuisi TOP-10 joukossa.

    • Matti says:

      Ei välttämättä olisi kiva, että täällä esitetty kritiikki omalla nimella kantautuisi opiskelijoiden korviin. Heille esitän, että kaikki menee hyvin ja homma on hanskassa. Vaikka pinnan alla toki kuohuu, että miten tässä klaarataan.

  10. Markku Männikkö says:

    Poistetaan ylioppilaskirjoitukset.

    • Rölli says:

      Tämä olisi se järkevin vaihtoehto. Valitettavasti Ytl instituutiona pyrkii säilyttämään itsensä kuten kaikki muutkin turhat instituutiot tekevät.

  11. Pasi Rantala says:

    Matematiikan jaoksen vastaus MAOL ry:n liittokokouksen vetoomukseen antaa itselleni kyllä uskon jaoksen toimintaan:

    https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/matematiikka-vastaus.pdf

  12. Matti says:

    Missä tuota kcalcia voi harjoitella? Saako sen vain linuxille?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*