Miten sata mahtuu kuuteenkymmeneen?

Mehiläinen kukassa.Ensimmäisistä sähköisistä ylioppilaskokeista on nyt kulunut kuukauden verran. Kauempaakin katsottuna kokeet sujuivat pääsääntöisesti hyvin. Joillakin lukioilla oli ongelmia varapalvelimen kopioinnin kanssa. Ongelma korjattiin vaihtamalla palvelintikut. Saksan kielen kokeissa oli jonkin verran ongelmia sekä videoiden että äänien kanssa. Tulemme muuttamaan äänitestiä siten, että mahdolliset ongelmat näkyisivät jo testivaiheessa nykyistä luotettavammin.

Tärkeintä on kuitenkin se, että kaikilta opiskelijoilta saatiin koevastaukset ja vastauksia on päästy arvostelemaan. Pian on pisterajakokousten aika ja pääsemme antamaan kokelaille arvosanat. Kaikki sujuu aikataulussa. Mutta mitä seuraavaksi?

Nykyisestä tutkintorekisteristä luovutaan keväällä

Ylioppilastutkinnon järjestämisessä on käytetty tietotekniikkaa jo 1970-luvulta lähtien. Nykyinen ylioppilastutkintorekisteri otettiin käyttöön vuonna 2006 ja se on vanhoilla päivillään osoittautunut tutkinnon kehittämisen esteeksi. Uutta tutkintorekisteriä käytettiin jo keväällä 2016 tulosluetteloiden ja todistusten tekemiseen, syksyn kokeessa rekistereitä käytettiin rinnakkain ja keväällä 2017 vanhasta tutkintorekisteristä luovutaan kokonaan.

Uuteen tutkintorekisteriin on siirryttävä nyt, sillä sähköisten ylioppilaskokeiden ominaisuudet (pistemaksimit, osioiden rakenne ja valinnaisuus) poikkeavat paperilla tehtävistä kokeista. Voidakseen toimia oikein rekisterin on tunnettava myös aiemmat tutkintokaudet. Vanha rekisterimme ei tällä hetkellä tiedä mitään syksyn 2016 filosofian, maantieteen tai saksan kokeista. Siksi emme olisi voineet käyttää sitä enää ensi kevään ilmoittautumistietojen oikeellisuuden tarkistamiseen. Jos rekisteriin ei saada ilmoittautumistietoja, sillä ei ole kokelaita eikä sillä voida järjestää kokeitakaan. Siksi uuden tutkintorekisterin käyttöönotto on projektin tärkein tehtävä seuraavan puolen vuoden aikana.

Tällä hetkellä uuteen rekisteriin toteutetaan ilmoittautumistietojen vastaanottamista. Useimpien lukioiden osalta tutkintoon ilmoittautuminen on toiminut niin, että koulun hallintohenkilökunta ottaa kouluhallintojärjestelmässä valmistellut ilmoittautumistiedot ulos siirtotiedostoon, jonka he sitten lataavat lautakunnalle. Sen jälkeen kansliassa on alkanut tietojen vimmattu tarkistus, ja ongelmatilanteista on oltu yhteydessä lukioihin. Nyt pyrimme siihen, että ainakin yleisimmät virheet tarkistetaan automaattisesti heti tiedoston siirtämisen yhteydessä. Näin lukio voi heti selvittää mahdolliset ilmoittautumiseen liittyvät epäselvyydet.

Ylioppilaskokeisiin liittyvä hallinto on muutenkin kovaa kyytiä digitalisoitumassa. Siirrymme kokonaan sähköiseen asiointiin vuodenvaihteessa. Jo nyt syksyn 2016 kokeissa ilmoitukset lukion päättotodistusta tai ammatillisen tutkinnon todistusta vaille jääneistä tehdään sähköisesti. Kevään kokeiden materiaalitilaukset tehdään tuttuun tapaan PDF-muotoisella tilauslomakkeella.

Muutoksia kevään kielikokeisiin

Mies ja valtava kasa tiiliä.Kevään ylioppilaskokeissa uusia sähköisiä kokeita ovat psykologia, ranska (pitkä ja lyhyt oppimäärä) ja yhteiskuntaoppi. Psykologia ja yhteiskuntaoppi ovat kirjoittajamääriltään noin tuplasti maantiedettä suurempia, mikä on huomioitava lukioiden koejärjestelyissä. En ole itse tästä huolissani, sillä asia on ollut tiedossa jo useiden vuosien ajan. Lukioiden järjestelyt sujuivat hyvin sekä kevään harjoituskokeessa että syksyn kokeissa.

Sähköiset kielikokeet järjestetään yhtenä koepäivänä. Erillisistä kuullun ymmärtämisen koepäivistä luovuttiin jo tämän syksyn saksan kokeissa. Vielä syksyllä kielikokeissa oli erillinen kuullun ymmärtämisen osakoe, joka suoritettiin ensin. Kuuntelun jälkeen koneet käynnistettiin ja kokelaat tunnistettiin uudelleen kirjalliseen osakokeeseen.

Suurin muutos kevään sähköisissä kielikokeissa (ranska ja saksa) on se, että kuullun ymmärtäminen osakoe sulautetaan muuhun kielikokeeseen. Tästä tiedotimme jo toukokuussa (ks. YTL:n sivut). Kevään kokeissa ylimääräisestä kesken koetta tapahtuvasta koneiden käynnistelystä ja kokelaiden uudelleen tunnistamisesta päästään eroon. Kokelaat voivat suorittaa kaikki kokeen tehtävät haluamassaan järjestyksessä. Kokelas voi itse käynnistää tehtävään liittyvät äänitteet ilmoitettujen kuuntelukertojen mukaisesti. Tehtävässä voi esimerkiksi olla mahdollisuus kuulla koko teksti ensin kokonaan ja sitten jaksotettuna kysymysten mukaisesti. Kuullun ymmärtämisen osakokeen vastauksia voi muokata koko kokeen ajan: jos kokelas kuuntelee kuuntelutehtävän esim. klo 9.30, hän voi halutessaan käydä muokkaamassa vastausta vielä iltapäivällä. Kokeen suoritusaika on edelleen tutut kuusi tuntia.

Kuullun ymmärtämisen osakokeeseen tulee muitakin muutoksia (ks. YTL:n sivut > “Tiedote: Saksan ja ranskan sähköiset kielikokeet” tai suoraan). Sen lisäksi, että kokelaat voivat itse päättää osioiden suoritusjärjestyksen, he voivat päättää näytteiden kuuntelukertojen väliajan eli tauon pituuden. Jos tehtävään liittyy vaikkapa kaksi kertaa kuunneltava äänite, kokelas voi itse käynnistää sekä ensimmäisen että toisen kuuntelukerran. Videotehtävät muuttuvat siten, että kokelas voi katsella videot useita kertoja sekä kelata ja pysäyttää niitä. Nämä muutokset siirtävät sähköisten kielikokeiden pitkätaukoisiin äänitteisiin liittyvän hallinnon ja hässäkän historiaan.

Tietokoneen käyttäjällä on kuulokkeet päässään.Syksyn aikana olemme saaneet paljon palautetta kielikokeiden painokertoimista, joita käytetään äidinkielen ja vieraiden kielten kokeissa. Painokertoimia käytetään arvostelun jälkeen: arvostellut “raakapisteet” (esim. 0-2) kerrotaan painokertoimella (esim. 2 tai 3), jolloin saadaan arvosanan muodostamisessa käytetyt pisteet. Painotettujen ja painottamattomien pisteiden muuntelu kokeen eri vaihteissa teettää ylimääräistä työtä sekä lukioissa että lautakunnassa. Nyt on oikea hetki tutkia, voidaanko tästä työstä luopua kokonaan. Selvitämme parhaillaan mahdollisuutta sulauttaa arvostelun jälkeen käytettävät painokertoimet pisteisiin jo kevään 2017 kokeissa.

Paperikokeiden arvostelu sähköistyy osittain

Syksyn sähköisten kokeiden arvostelu tapahtui sähköisesti ja prosessi kaikenkaikkiaan sujui hyvin. Kevääksi sähköisten kokeiden arvostelupalveluun ei ole suunniteltu muutoksia.

Sen sijaan paperikokeiden arvostelu uudistuu. Paperikokeessa käytetyt arvostelulomakkeet ovat tulleet vanhasta rekisteristä, joka ei enää keväällä ole käytössä. Keväällä YTL toimittaa arvostelulomakkeet ja koepöytäkirjapohjat sähköisesti ja ne tulostetaan lukioissa. Valmistavassa arvostelussa pisteet merkitään nykyiseen tapaan arvostelulomakkeeseen, joka kulkee paperisten koesuoritusten mukana sensorille. Sensorit merkitsevät pisteet suoraan sähköiseen arvostelupalveluun.

Harkitsimme vakavasti myös valmistavan arvostelun pisteiden keräämistä sähköisesti, mutta nopea siirtymä näin tärkeässä työvaiheessa ei tuntunut järkevältä.

100 < 60?

Syksyn tutkinnon jälkeen listasimme ne asiat, jotka projektissa on välttämättä tehtävä heti. Listassa oli mukana mm. koetehtävien laatimisen helpottaminen, nykyistä tarkempien tutkintotietojen luovutus yliopistoille opiskelijavalintaa varten, USB-tikkujen korvaaminen, sähköisen kokeen järjestämisen siirtäminen kehittäjiltä lautakunnan kanslialle ja matemaattisten aineiden kokeiden nykyistä sujuvampi järjestäminen Abitilla.

Näiden välttämättömien, lähes välttämättömien ja erittäin tarpeellisten kehityskohteiden työmääräarvio oli sata viikkoa, jossa viikko tarkoittaa kolmen hengen ohjelmoijaryhmän viikon työtä. Ennen kevään koetta meillä on käytettävissä noin 60 tällaista “tiimiviikkoa”, joten priorisointia oli tehtävä.

Lopulta valinta oli helppo, vaikka lopputuloksesta voi olla montaa mieltä. Jos vaakakupeissa ovat kevään ylioppilaskokeiden järjestäminen ja editori kemian rakenneyhtälömallien syöttämiseen, on valittava ylioppilaskokeet. Sama koskee tehtävänlaadintaa, kokelaan käyttöliittymää ja monia muita järjestelmänosia, joita haluaisimme kehittää palautteen perusteella nykyistä paremmaksi. Niiden on nyt odotettava.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Abittiin ja USB-tikkuihin tulee seuraavan puolen vuoden aikana päivityksiä vain harvakseltaan. Olisimme tietenkin toivoneet, että olisimme saaneet eteenpäin monia opettajille ja opiskelijoille tärkeitä asioita. Kolikon kääntöpuoli on se, että USB-tikkujen päivitysshow helpottuu ainakin väliaikaisesti.

Iloinen poika kantaa lankkuja.

18 Responses

  1. Pena1966 says:

    STOP. Tuokaa tämä keskeneräinen tuote markkinoille sitten, kun se on käyttövalmis. Nyt käytetään tuhansia henkilötyötunteja kouluilla, kun yritetään opetella miten saadaan kokeet järjestettyä yo-kirjoituksia vastaavassa ympäristössä. Projektin resurssit näyttävät olevan sen verran rajalliset, että kentällä palaa käämit opettajilla. Useat opettajat harkitsevat osa-aikaeläkettä, aikaisempaa eläkkeelle lähtöä, vuorotteluvapaata ja pahimmassa tapauksessa pitkää sairauslomaa. Kolikon kääntöpuoli on työllistävä vaikutus.

  2. Ihmettelijä2016 says:

    Ei varmaan mikään muu ammattikunta kuin opettajat suostuisi olemaan tällaisessa projektissa mukana. Vastarintaa ilmenee kaikissa ikäryhmissä, joilla on oppiminen on tärkeämpää kuin temppuilu raakileena tuodun projektin parissa. Näiden kahdenkymmenen vuoden aikana, jolloin olen toiminut ICT-projektien parissa en ole nähnyt näin keskeneräistä projektia, joka olisi tuotu käyttäjille kokeiluun.

  3. Matti Lattu says:

    Kiitos kommenteista Pena1966 ja Ihmettelijä 2016!

    Ylioppilastutkintolautakunnan Abitti-koealustalla on järjestetty tähän päivään mennessä 18 753 koetta, joihin on annettu 277 314 koesuoritusta. Syksyllä ohjelmistolla pidettiin neljä ylioppilaskoetta, joissa yhdenkään kokelaan vastaus ei kadonnut. Myös keväällä 2016 ja syksyllä 2015 järjestetyt harjoituskokeet onnistuivat. Olemme aikataulussa ja budjetissa.

    Olen sattumalta keskustellut viime päivinä useaan otteeseen siitä, miten lopulta päädyimme tekemään kurssikoejärjestelmän lukioiden käyttöön. Sehän ei missään vaiheessa ole ollut projektin tavoitteena, vaan syntyi sivutuotteena varmistamaan, että halukkaat voivat mielekkäästi harjoitella yo-kokeen järjestämistä mahdollisimman autenttisessa ympäristössä. Olemme esittäneet toiveen Abitin käytöstä kerran: keväällä 2015 toivoimme, että jokaisessa lukiossa järjestettäisiin ainakin yksi Abitti-koe. Tämä toive ei silloin toteutunut, mutta nythän harjoittelua on tullut paljonkin.

    Meidän haastatteluidemme mukaan opiskelijat pitävät Abittia helppokäyttöisena. Sen perusteella ihan jokaisen lukion kurssin ei tarvitsisi päättyä Abitti-kokeeseen. Ilmankin selviää sähköisestä ylioppilaskokeesta. Yllätyksekseni moni opettaja ja rehtori ovat kertoneet opettajien käyttävän Abitista siksi, että se on alkuhankaluuksien jälkeen ihan kätevä. Kun verkko toimii ja opiskelijat osaavat käynnistää koneensa, on arvostelu- ja palautusrumban pyöritys helppoa. Aika paljon sanottu, kun samalla kaikki tiedämme esim. tehtävänlaadinnan vaikeudesta ja muista puutteista, joita maailman parhaassa kurssikoejärjestelmässä ei pitäisi olla.

    Vitsi on siinä, että me emme ole tekemässä maailman parasta kurssikoejärjestelmää. Jos sellainen vähitellen syntyy sivutuotteena, se tuskin haittaa ketään. Lautakunnan tavoitteena on edelleen ensisijaisesti toteuttaa sähköinen ylioppilaskoe. Se tehtävä on meille annettu ja siihen olemme sitoutuneita.

    • Antti Väisänen says:

      Ainakin meidän lukiossamme sähköinen koeympäristö on opiskelijoille uutta – kuten varmaan kaikkialla – ja helppokäyttöisyydestä huolimatta sitä on PAKKO (*) harjoitella mikäli halutaan varmistaa se, että ympäristö ei ole millään tavalla este (tai sen kummempi este kuin perinteinen “kynä, koepaperi ja konsepti” ympäristö) kokeen suorittamiselle. Ts. Abitti-järjestelmässä on käytännössä pakko pitää niitä kurssikokeita jotta opiskelija saadaan valmisteltua ylppäreihin samassa järjestelmässä. Aivan kuten abikursseilla täytyy teetättää vanhoja yo-tehtäviä jotta opiskelija saa käsityksen siitä mikä ylppäreissä on vastassa. Abitin hiomiselle edes hitusen lähemmäksi kohti täydellisyyttä on siis aika vahvat perusteet.

      (*) = “pakko” siis siinä mielessä, että opiskelija kykenee tekemään parhaan mahdollisimman suorituksen tosipaikan tullen.

    • Matikisti says:

      Kun Abitti julkaistiin niin terminä oli Abitti-kurssikoejärjestemä(https://digabi.fi/2015/01/abitti-on-auki-sinut-on-kutsuttu-pilottiryhmaan/).Tämä kurssikoejärjestelmä oletuksena on aiheuttanut pientä verenpaineen nousua lukioissa, koska Abitti ei ihan helposti taivu yleiseksi kurssikoejärjestelmäksi. Tämä olisi hyvä tiedostaa opettajien kentällä, koska vaihtoehtoisilla järjestelmillä voidaan hyvin harjoitella sähköistä vastaamista ihan riittävästi ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden kanssa.

  4. Matikisti says:

    Toivottavasti opettajat tiedostavat sen, että Abitti ei ole varsinaisesti kurssikoejärjestelmä. Moni matemaattisten aineiden opettaja kuitenkin odottaa versiota, jossa matematiikan kaksiosaisuus voidaan toteuttaa. Lisäksi Abitin sisällä olevaa matematiikkaeditoria odotellaan ja kysellään kentällä kovasti. Onko näistä jotain aikataulutietoja? Eli milloin aikaisintaan voisi näitä odottaa kenttätesteihin Abitilla?

    • Matti Lattu says:

      Kyllä nämä huolet otetaan vakavasti. Sadan viikon tärkeissä asioissa oli mukana kaavaeditoria, produktiivista aukkotehtävää ja muutamia muita kysyttyjä tärkeitä asioita. Niitä ei nyt voida edistää ja on keksittävä, miten tietoa ja varmuutta tulevasta voidaan lisätä muuten kuin Abittia ohjelmoimalla.

    • Matti says:

      Olen toteuttanut kaksiosaisuuden siten, että sanon opiskelijoille missä tehtävissä laskinta ei saa käyttää…

  5. Antti says:

    Hei, olisiko mahdollista saada tarkempaa tietoa versiomuutoksista? http://www.abitti.fi/fi/tehty/parannukset/digabios-palvelintikku-opiskelijan-tikku/
    Tuolta sivulta kun ei kauheasti tietoa tipu. Alkaa pikkuhiljaa vituttamaan näin atk-ylläpidon näkökulmasta tämä homma, laite x on voinut toimia paremmin tikkuversiolla x-y-z, kun tuoreimmalla. En tiedä kenenkä vastuulle näiden 10 eri boottiversion testailu pitäisi laittaa, laitekannat kouluissa / oppilaiden on aika kirjavaa. Nyt alkaa tuntumaan, että homma oltaisiin hoidettu kotiin paremmin vaikka WindowsPE Bootilla, siihen olisi tehty joku järkevä työkalu jolla jokainen käyttäjä olisi voinut omaanlaitteistoonsa (ajureiden) osalta tehdä toimivan tikun.

    • Tarkkailija says:

      Sähköisen ylioppilaskirjoituksen ongelmista(sivusta seuranneen havaintoja keskusteluista ja kentältä syksyltä 2016)

      Sähköisten ylioppilaskirjoitusten ongelmat alkavat nyt tulla näkyviin, kun suuret opiskelijamäärät kohtaavat sähköiset kokeet. Alla on kuvattu muutamia ongelmia: ajoitus, yleinen mielipide, pedagogiikka, järjestelmä, laitekanta, logistiikka sekä hyvinvointi. Lukioiden parissa toimivat kohtaavat nämä ongelmat oman roolinsa kautta eri tavoilla.

      Ajoitus
      Sähköisten ylioppilaskirjoitusten ajoitus on vaikein mahdollinen: vanha opetussuunnitelma on käytössä vielä ennen syksyä 2016 aloittaneilla opiskelijoilla. Peruskoulu ja 1.vuoden lukiolaiset aloittivat syksyllä 2016 uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Lähes kaikki ovat varmaan sitä mieltä, että sähköistäminen olisi kannattanut ajoittaa uusien opetussuunnitelmien kanssa samaan rytmiin. Selityksiä voidaan hakea aikaisempien hallituskausien ajoilta. Tämä on valitettavasti jo tapahtunut. Sitä on turha murehtia enää. Asia on hyvä kuitenkin tiedostaa, koska se selittää monia kipukohtia.

      Yleinen mielipide
      Mikä on pedagogiikan ammattilaisten eli opettajien yleinen mielipide? Sähköistämisen alkuvaiheessa ei opettajien mielipidettä juurikaan kyselty. Kehittäminen on tapahtunut vähemmistön parissa. Tämä vähemmistö koostuu niistä opetusalan henkilöistä, jotka kiertävät samoja seminaareja keskenään ja roikkuvat erilaisilla SOME:n keskustelupalstoilla pörhistelemässä, että tehtiinpä niin ja niin monta onnistunutta sähköistä koetta. Ulkopuolisen silmin katsottuna toiminnassa on uskonnollisia piirteitä, joka on pahimmillaan johtanut esim. koulun tietotekniikka-asiantuntijan ihmeelliseen profeetta-asemaan.

      Pedagogiikka
      Mihin pedagogiseen tutkimukseen sähköistyminen perustuu? Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ja ylioppilastutkintolautakunta vaikuttavat opetussuunnitelmien tulkintaa liian voimakkaasti. Opetuksessa joudutaan nyt keskittymään siihen, että osataan vastata yo-kirjoitusten sähköiseen järjestelmään. Erityisesti matemaattisissa aineissa tämä on hämmentävää. Opiskelijoille opetetaan, että tuota ja tuota nappulaa painamalla kone kertoo ratkaisun tai tuolta ja tuolta valitsemalla saat kirjoitettua murtoluvun tietokoneen näytölle. Mikä olisi lukion matematiikan opettajan reaktio, jos 1.vuoden opiskelija toteaisi yhtälön ratkaisussa, että en minä tätä osaa ratkaista, mutta yläkoulussa opetettiin yhdellä ohjelmalla mitä nappeja painamalla saan kyllä ratkaisun? Onkohan tämä humanistien salaliitto matemaattisia aineita vastaan – ehkäpä onneksi vain sähköputkilaseilla katselevien innokasta kehitystyötä?

      Järjestelmä
      Abitti-järjestelmä on erittäin vaikea toteuttaa. Välttämättä suomalaiseen tiukasti valvottuun ylioppilaskirjoitusjärjestelmään ei edes ole olemassa teknisesti toimivaa sähköistä ratkaisua. Tämäkin on mahdollista. Ratkaisua tähän voisi hakea myös siltä kannalta, että voitaisiinko ylioppilaskirjoituksien luonnetta muuttaa joustavammaksi?

      Abitti-järjestelmä tuotiin raakileena koulujen käyttöön. Se esiteltiin kurssikoejärjestelmänä, jonka avulla kehitetään yhdessä sähköistä ylioppilaskoejärjestelmää. Tyrmistys oli suuri, kun jouheviin ohjelmistoihin tottuneet opettajat yrittivät saada esimerkiksi kuvaa, ääntä tai videota tehtäviin. Tätähän moni oli tehnyt jo vuosikausia sitten. Nyt on kulunut monta jaksoa ja ongelmat ovat edelleen monelta osin jäljellä. Esimerkiksi aineistojen laittaminen kokeisiin ei vastaa 2000-luvun ohjelmistoteknologiaa.

      Laitekanta
      Oman laitteen tuominen sähköiseen koejärjestelmään aiheuttaa sen, että kaikki laitteet eivät toimi systeemissä. Muistitikulta ladattava käyttöjärjestelmä ei pysy laiteuudistusten mukana. Lisäksi uusimmissa ja tulevaisuuden pc-koneissa ei edes ole tarvittavia portteja järjestelmään kytkemiseen.

      Logistiikka
      Vaikka kaikki koneet, tikut ja palvelimet toimisivat, niin muistikut aiheuttavat logistisen vaikeuden. Käytännössä YO-lautakunta lähettää muistitikut kouluille. Esimerkiksi jos kirjoittajia on 150, niin lautakunta joutuu lähettämään koulun jokaiselle kokelaalle muistitikut, sekä erikseen palvelintikut ja valvojan tikut. Jos tikuissa on jokin tekninen virhe, niin kirjepostin kautta kulkeva logistiikka on liian hidas. Näinhän tapahtui jo syksyn 2016 kirjoituksissa, jossa palvelintikuissa oli ohjelmisto-ongelma, joka aiheutti sen, että noin 10% varapalvelimista kaatui kesken kirjoituksien(Opettaja-lehti 23.11.2016). Saksan sähköisissä kirjoituksissa videot eivät pyörineet ja ääni ei kuulunut osassa koneista(noin 6-7%?)kokelaista. Keväällä jatketaan suuremmilla määrillä tikkuja ja koneita– jossakin päin varmasti hikoiluttaa.

      Lisäksi koulut joutuvat rakentamaan nyt sähköiset poikkeustilaratkaisut vähintään kahdesti vuodessa. Luokkatiloja ja saleja rakennetaan useita päiviä lukuvuodesta ja koulut elävät eräänlaisessa poikkeustilassa viikkoja lukuvuodesta. Tiloissa pitää olla kaikille kokelaille sähkö, verkkokaapeli ja palvelimet pitää varmentaa sähkönsyötöllä. Kaapelia ja aikaa kuluu. Joissakin kouluissa tämän tekee opettajat, joissakin ulkopuolelta ostettu henkilöstö. Kaikki rakentelu on pahimmillaan pois opetuksesta.

      Terveys
      Jos kaikki edelliset vaiheet saadaan ratkaistua, niin jäljelle jää hillitön määrä ruutuaikaa. Niin opiskelijoille, opettajille ja sensoreille sähköistyminen aiheuttaa uuden ruutuajan eli lukiotyöskentelyn. Lukiolaisen osalta näytön tuijottaminen voi hyvinkin lisääntyä yli 20 tunnilla viikossa pelkän opiskelun takia. Syksyn sähköisissä kirjoituksissa jopa kuuden tunnin ruudun tuijottelu aiheutti niskakipuja ja migreenikohtauksia. Tästä ei siis seuraa pelkästään hyvää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

      Ratkaisu
      Vaikein asia on kuitenkin se, että miten tästä päästään eteenpäin. Vaihtoehtoina on jatkaa nykyisellä tavalla, joka voi onnistua jotenkin. Se todennäköisesti uuvuttaa osan rehtoreista ja opettajista. Jo nyt on merkkejä tästä. Opiskelijoille ja huoltajille sähköistyminen aiheuttaa vähintäänkin hämmennystä.

      Toinen vaihtoehto on muuttaa sähköistämisprojekti ylioppilaskirjoituksien muutos- tai lakkauttamisprojektiksi. Tästä etuna olisi se, että lukioiden resurssit voitaisiin käyttää täysipainoisesti oppimiseen. Tämä ei kuitenkaan ole todennäköinen vaihtoehto, vaikkakin ylioppilaskirjoituksien lakkauttamista on kannatettu varsin korkealtakin taholta(YLE 9.5.2016).

      Kolmas vaihtoehto on luopua kaikkien aineiden täyssähköistämisestä. Sähköistetään ne oppiaineet, joissa se on järkevää. Tällöin voitaisiin tehdä pedagogisesti järkeviä ratkaisuja, joihin varmasti enemmistö opettajistakin olisi tyytyväisiä.

  6. Ana says:

    Kyllä tylyltä kuullostaa, ettei kemian kaavaeditoria mietitä ennen ensi kesää. Tämän lukuvuoden jälkeen on monessa koulussa jo kaksi viidestä YO-kokeeseen tulevasta kurssista opetettu ja vielä ei ole tiedossa mitään kokeessa käytettävistä ohjelmista. Siellä päätöksenteko päässä olisi hyvä välillä miettiä minkälaisia paineita opettajille ja erityisesti oppilaille näillä päätöksillä aiheutetaan.
    Olisikohan aika ottaa aikalisä sähköistämisessä matemaattisten aineiden osalta? Tai sitten tehdä sähköistys niin, että tiettyihin tehtävätyyppeihin saa edelleen vastata paperille. Tällä tavalla saataisiin mielestäni kaikki sähköisen kokeen hyödyt käyttöön (videot jne…) ja ainoat haittapuolet olisivat hallinnollisia (papereiden lähettely jne…). Ja oppimisen kehittämisessä ei kuulu hallinnollisia vaikeuksia miettiä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*