Laskimet sähköisessä matematiikan kokeessa

Uuden Abitti-version esittelyssä ollut virke “Ensimmäisessä vaihtoehdossa kokelas ratkaisee tehtävän käyttäen kynää, paperia ja funktiolaskinta.” on herättänyt runsaasti keskustelua.

Kaksiosaisen matematiikan kokeeseen siirryttiin keväällä 2016. Koe koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käytössä ei ole mitään laskimia, toisessa osassa kokelas saa käyttää haluamaansa yo-kokeeseen hyväksyttyä laskinta. Em. virke on ristiriidassa tämän linjauksen kanssa, koska laskin ei ole käytössä kokeen ensimmäisessä osassa.

Käytännössä ongelma on se, että nykyisessä Abitti-ympäristössä on monenlaisia mahdollisuuksia matemaattisten operaatioiden suorittamiseen. Näitä on esimerkiksi selaimessa. Esimerkkinä Abitissa käytettävän Iceweasel-selaimen sinifunktion käyttö:

  • Paina Ctrl-Shift-K
  • Kirjoita esim. Math.sin(90) ja paina Enter

math_firefox_console

Ensimmäinen sähköinen matematiikan koe järjestetään keväällä 2019. Nyt julkaistu versio on tarkoitettu matematiikan, kemian ja fysiikan tehtävien harjoitteluun.

26 Responses

  1. Nimim. Hä? says:

    Kosinifunktion käyttö ja sitten lasketaan sin-komennolla?

    Muutenkaan tästä ei nyt selvinnyt mitään. Mikä ristiriitaisista linjauksista siis pitää paikkansa?

    • Matti Lattu says:

      Hyvä nimim. Hä?

      Kiitos korjauksestasi sini- ja kosinifunktioihin liittyvästä erheestä. Poistin ko-alun ja nyt teksti on varmaankin tältä osin ymmärrettävämpi.

      En näe tässä ristiriitaisia linjauksia. Yllä on kerrottu, että Abitin uusimpaan versioon liittyvästä blogitekstistä on poistettu virheellinen maininta laskimesta. Lisäksi yllä on esimerkin avulla on kerrottu, että Abitti ei tällä hetkellä toteuta tätä voimassaolevaa linjausta. Blogitekstissä kerrottiin muitakin eroja nykyisen Abitin ja kolmen vuoden päästä koittavan ensimmäisen sähköisen matematiikan kokeen välillä.

      Nykyisen Abitin perusteella ei siis voi tehdä päätelmiä siitä, millainen sähköinen matematiikan koe on keväällä 2019.

      Toivottavasti tämä selvensi asiaa. Aurinkoista kevättä!

  2. Kyselijä x skeptikko says:

    Teksti oli mielestäni vaikeasti ymmärrettävä ja luottamusta tekstiin ei parantanut asiavirhe (trigonometria).
    Onkos YTL:lla jokin deadline editorin valinnan suhteen? Laskinohjelmistojen editorit surkeita. Useissa lukioissa tehty ens talvelle erityisiä kursseja, joissa opetellaan ohjelmistoja. Erikoista, jos editoria ei voi harjoitella jo ensimmäisenä vuonna?
    En pidä mielekkäänä sähköisten kokeiden pitämistä (ma-fy-ke) ennen editorin valintaa, oppilaat joutuvat kuitenkin vastaamaan paperille laskennalliset tehtävät. Muissa aineissa saavat harjoitella lähes valmiilla paketilla.
    Ps. Nämäkin on varmaan kysymyksiä, johon kukaan ei viitsi tai osaa vastata.
    ps2. Olis kiva esim. saada youtubeen video siitä, miten esim tämän kevään kaikki yo-kokeiden tehtävät ratkaistaan tietoteknisiä apuväilineitä käyttäen. Montako miestyövuotta ratkaisujen laatimiseen menisi?

    • Matti Lattu says:

      Editorin valinnalle ei ole dealinea. Tällä hetkellä työskentelemme monivaiheisen sensoriarvostelun ja tutkintorekisterin kimpussa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan syksyn 2016 kokeessa. Toisaalta HTML5-editoririntamalla tapahtuu nopeaa kehitystä ja “parhaan editorin” valinta tässä vaiheessa voisi hyvinkin nopeasti osoittautua aikansa eläneeksi.

      Jonkin verran matematiikkaa opiskelleena ja muutaman editorin nähneenä arvelen, että kyllä asiaa riittää ensimmäiseksi ja ehkä jopa toiseksi vuodeksi siinä matematiikan substanssissa. Huonoinkin editori on ollut sen verran hyvä, että sillä saa asiansa tehtyä tunnin tutustumisella, paremmat nopeammin.

      Ihan kaikille editorin puute ei ole ollut Abitin käytön esteenä. Vaikket itse haluakaan pitää sähköisiä kurssikokeita, kannattaa seurata kollegoiden kokeilujen tuloksia. Julkisesti kokeistaan ovat raportoineet ainakin http://fyoppi.blogspot.fi/ ja http://hylblog.edu.hel.fi/wpmu/geogebraverkosto/tag/abitti/.

      Tämänhetkinen näkemys ylioppilaskokeesta on se, että sekä sisältöä että toteutustapaa tullaan kehittämään. “Valmiina paketteina” pitämäsi kokeiden tehtävänlaatijat ovat esittäneet sähköiselle koeympäristölle pitkät listat kehitystoiveita, joita toteutetaan tulevina vuosina. Jos nyt jää odottamaan “valmista” voi helposti käydä niin, ettei sitä koskaan tulekaan.

      Oletettavasti ratkaisujen laatimiseen menee sitä pidempi aika mitä vähemmän kokeen suorittaja on käyttänyt lukio-opiskeluissaan tietotekniikkaa. Tämähän ei ole mikään uusi asia, koska tvt:n opetuskäyttö on ollut mukana lukion opetussuunnitelmissa vuodesta 2003 alkaen. Minustakin olisi kiva katsoa tällainen video!

  3. Epätietoinen says:

    1. vaihtoehto ja 2. vaihtoehto?
    Valitseeko oppilas joko 1. vai 2. vaihtoehdon????

    • Matti Lattu says:

      Kyllä!!!

      Sähköisessä ylioppilaskokeessa kokelaalla on käytössä “kokonainen tietokone”, jossa on erilaisia ohjelmia. Kokelas voi käyttää haluamiaan ohjelmia koesuorituksensa laatimiseen. Jo 6.4. järjestetyssä harjoituskokeessa sensorit kertoivat, että opiskelijat ovat täydentäneet tekstivastauksiaan erilaisilla kuvankaappauksilla todella innovatiivisesti.

      Poikkeuksena tietysti matematiikan kokeen A-osa, jossa linjauksen mukaisesti laskimia ei saa käyttää. Myös muita rajoituksia voidaan tulevaisuudessa joutua tekemään kokeiden luonteen johdosta.

  4. Ikuinen skeptikko says:

    Aika pitkäksi venyvät kokeet, jos niitä pitää latexilla kirjoittaa puhtaaksi ja kuvia piirrellä…

    • Matti Lattu says:

      Muistutan vielä, että viime viikolla julkaistu Abitin ominaisuus on tarkoitettu nimenomaan tehtävänantoja varten. Toki opiskelija voi jo nyt kirjoittaa samalla menetelmällä vastauksensa, mutta helpompiakin vaihtoehtoja kuin LaTeX ja AsciiMath on tietysti tulossa. Näistähän ylläolevassa kirjoituksessa viitatussa Abitti-artikkelissa kerrottiinkin.

      Nopein tapa on tietysti käyttää B-osassa CAS-laskinohjelmaa, joita Abitissa on tällä hetkellä kolme erilaista. Vastauksen voi rakentaa ottamalla näistä suoraan näytönkaappauksia. Onhan nykykokeessakin omat kommervenkkinsä: hahmottelu paperilla, ratkaisu CAS-laskimella ja vastauksen puhtaaksikirjoitus.

  5. Epic says:

    Buaah! Jatkossa abeilta menee 80% ajasta tekniseen näpertelyyn ja 20% tehtävien ratkaisemiseen.

  6. MatikanOpe says:

    Hei! Joko on tehty päätöksiä, saako matematiikan sähköiseen ylioppilaskokeeseen tuoda fyysistä laskinta mukaan vai ei? Tämä on kohtuullisen ajankohtainen kysymys, kun ensi viikolla ensimmäiset matematiikan sähköisen ylioppilaskokeen kirjoittavat opiskelijat saapuvat lukioon ja me opettajat hukumme kysymyksiin, minkälainen laskin kannattaisi ostaa lukio-opintoihin…

    • Matti says:

      Mielestäni ei saa, meillä opiskelijat hankkivat vain ohjelmiston.

      • MatikanOpe says:

        Hei! Kiitos vastauksestasi. Itsekin olen sillä linjalla, että ei saa ellei toisin sanota, mutta toivon asiaan virallista vastausta… Olisi selkeämpää, jos tietokone olisi ainoa tekninen väline kokeessa, vaikkakin laskimen käytettävyys hieman kärsii siitä verrattuna fyysiseen laskimeen.

        Tuo pelkän softan osto tietokoneelle aiheuttaa vähän pohdintaa kurssikoejärjestelyihin. Fyysisen symbolisen laskimen ostaneet saavat tuoda laskimensa tietenkin paperisiin kurssikokeisiin, mutta entäpä tuon tietokoneohjelmiston ostaneet? He ovat maksaneet ohjelmasta, joten olisi kohtuullista, että he saisivat käyttää sitä kokeissa. Heille ei voi kuitenkaan antaa mahdollisuutta tuoda omaa konetta kokeeseen ja antaa käyttää windowsia (ja sitä myötä nettiä) kokeen aikana. Eli herääkin pohdinta, pitääkö luma-aineiden kokeisiin (myös paperisiin, joita aiomme pitää vielä jonkin verran) ottaa abitti-järjestelmä mukaan ihan vaan siellä olevan laskinsoftan vuoksi, jotta kaikilla olisi samat työkalut käytettävissä. Kuulostaa hieman työläältä sekä opettajien että opiskelijoiden kannalta…

        • Matti says:

          Itse ajattelin teettää kokeet abitilla. Se olisi kiva tietää, että millainen se funktiolaskin on keväällä 2019. Onko siinä esim. 3-kantainen logaritmi vai ei?

    • Matti Lattu says:

      Kiitos erittäin hyvästä kysymyksestä! Ylioppilastutkintolautakunta päätti kokouksessaan 3.6.2016, että erillistä fyysistä laskinta saa käyttää syksyn 2020 kokeessa. Sen jälkeen käytetään vain koeympäristössä olevia laskimia.

      Paperisissa ylioppilaskokeissa ei voi käyttää tietokoneella olevaa laskinta. Selvitimme lukion pyynnöstä mahdollisuutta hyödyntää sähköistä yo-ympäristöä pelkkänä laskimena. Selvityksessä havaittiin monenlaisia ongelma. Tärkein este oli se, että tietokonetta käyttävillä kokelailla olisi ollut käytössään laskinta käyttäviä kokelaita monipuolisemmat apuvälineet – ei vain sama CAS-laskin tietokoneella. Lisäksi lukioiden olisi pitänyt laajentaa tutkintoverkkojaan myös matematiikan kokelaita varten. Tämä ei välttämättä olisi ollut kovin suuri este, koska muutaman vuoden sisällä sähköistyy kirjoittajamääriltään isoja kokeita. Nämä vaativat joka tapauksessa sähköisten kokeiden kapasiteetin laajentamista.

      Kokelaiden tasa-arvoa emme kuitenkaan voi missään tapauksessa vaarantaa.

      Abitissa on käytössä nyt neljä eri CAS-laskentaan kykenevää sovellusta sekä klassinen funktiolaskin.

      • MatikanOpe says:

        Hei ja kiitos vastauksesta! Varmistan vielä, että ymmärsin oikein, että fyysinen laskin saa olla mukana yo-kokeessa keväällä 2019, syksyllä 2019, keväällä 2020 ja syksyllä 2020 ja sen jälkeen mennään tietokoneeella? Kysyn vielä jatkona, että onko paperiselle MAOL-taulukkokirjalle sovittu sama aikataulu? Kiitos tiedoista!

        • Matti Lattu says:

          Juuri näin. 2020 syksyllä saa vielä käyttää kokeessa erillistä laskinta. 2021 keväällä on sitten käytettävä koneella olevaa laskinohjelmaa. Tämä aikataulu koskee myös taulukkoaineistoja.

      • Pekka says:

        “Ylioppilastutkintolautakunta päätti kokouksessaan 3.6.2016, että erillistä fyysistä laskinta saa käyttää syksyn 2020 kokeessa.”
        Huhhuh. Milloinkahan tämä aiotaan julkaista kouluille ja matikan opettajille? Tulipa ohjeistettua alkuviiikosta uusia innokkaita matikan opiskelijoita laskimen hankinnassa sen tiedon mukaan ettei fyysisiä laskimia enää sähköisessä kokeessa sallita keväällä 2019.
        Voisikohan tämän koko sähköisen yo-kokeen vielä perua?

        • Matti says:

          Juurikin näin. Meidän opettajien ei pitäisi joutua etsimään tietoa nettipalstoilta, vaan YTL:n pitäisi tiedottaa kouluja riittävän ajoissa.

          • Matti Lattu says:

            Tästä on toki jo tähän mennessä lähetetty tieto lukioille. Ilman muuta lautakunnan olisi pitänyt tiedottaa tästä aiemmin. Olen siitä pahoillani.

  7. Terhi says:

    Hei, koskeeko laskin- ja taulukkokirjaohje myös fysiikan ja kemian kirjoituksia?

  8. Fykeope says:

    Hei!
    Onko testattu käytännössä, että miten onnistuu max.17 tuuman näytöltä kaiken hahmottaminen käytännössä? Siis tehtävänanto, laskinohjelma monimuotoisine ratkaisuineen ja taulukkokirjan yhtäaikainen auki olo taitaa olla sellainen yhtälö, jota ei voi sanoa järkeväksi. Huollettaa tulevien kokelaiden tilanne, kun jo nyt paljon erityisjärjestelyitä joudutaan tekemään. Onko siis tulevaisuudessa mahdollisuus anoa poikkeuslupia esim. isompiin/useampiin näyttöihin/fyysiseen laskimeen ja taulukkokirjaan?

    • Matti Lattu says:

      Maksimissaan 17 tuuman näyttö on ilman muuta pienempi kuin keskimääräisen opiskelijan pöytä. Eli neliösenttimetreissä mitattuna työskentelypinta-ala pienenee ja samanaikaisten asioiden hallinta vaatii harjoittelua.

      Kokelaiden käytössä on oikea tietokone ikkunointeineen, joten työskentelyn voi järjestää samalla tavalla kuin tietokoneella on tottunut opiskelunkin aikana tekemään. Samoin luonnospaperit ovat yhä käytössä, paperiset taulukkokirjat sallittuja kevääseen 2020 saakka, samoin erilliset laskimet. Kokelaan käytössä ovat melko lailla samanlaiset välineet kuin nykypäivän keskimääräisellä yliopisto-opiskelijalla, toimistotyöntekijällä tai tutkijalla.

      Erityisjärjestelyjä ei tälläkään hetkellä haeta henkilökohtaisten mieltymysten perusteella. Tuskin jatkossakaan.

  9. fykeope says:

    Siis tuo vuoden 2020 jälkeinen tilanne olikin juuri huoleni kohde. Sehän koskee siis jo ensi vuonna lukion aloittavia.

  10. Jes says:

    Mediasta ei ole löytynyt kriittistä tarkastelua oppimisen näkökulmasta. Lukiot ovat joutuneet keskelle kaapeliviidakkoa, läppärikasoja ja muistitikkuja. Teoriassa sähköiset kokeet ovat varsin hyvä asia monessa oppiaineessa, mutta mihin pedagogiseen tutkimukseen perustuu se, että myös matemaattiset aineet on pakko sähköistää? Nyt aloittanut sukupolvi joutuu todella rohkean kokeilun pariin, jossa testityyppi(sähköiset yo-kokeet) ohjaa väkisin opetussuunnitelmaa. Opettajat ja opiskelijat ovat tällä hetkellä todella ahdistuneita YTL:n vyörytyksen jäljiltä!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*