Päätelaitemäärityksiä ajanmukaistettiin – näin testaat koneen

Huomaa tähän asiaan liittyvä päivitys: Päätelaiteohjeeseen pieni tarkistus

Moni peruskoulun päättänyt on näinä päivinä saanut iloisia uutisia. Onneksi olkoon kaikki uudet lukiolaiset! Jotkut lukiot suosittelevat tai edellyttävät opiskelijoilta kannettavaa tietokonetta. Jos haluat käyttää samaa kannettavaa myös sähköisissä ylioppilaskokeissa, koneen on oltava yhteensopiva YTL:n koeympäristön kanssa.

Sinun ei välttämättä tarvitse tehdä ylioppilaskoetta samalla koneella jota olet käyttänyt opintoihin. Kokeen ajaksi koneeseen ladataan joka tapauksessa YTL:n toimittama käyttöjärjestelmä ja ohjelmat. Voit siis vallan hyvin tehdä ylioppilaskokeen vaikka sukulaistädiltä lainatulta kannettavalta. Kokeen aikana koneessa ei kuitenkaan ole tuttuja ohjelmistoja tai tiedostoja.

Tänään uudistettu päätelaitemäärittely löytyy YTL:n sivuilta, ks. “Ohje ylioppilaskokeen päätelaitteista“. Jos megagigat eivät ole ominta aluettasi, tulosta laitemäärittely ja anna se tietokonekaupan myyjälle.

Koneen on käynnistyttävä USB-muistilta

Tärkein vaatimus tietokoneelle on se, että siihen voi käynnistää YTL:n koeympäristön. Koneeseen asetetaan ohjelmiston sisältävä USB-muisti ja kone määrätään käynnistyksen yhteydessä lataamaan käyttöjärjestelmä tältä USB-muistilta kovalevyn sijaan. Kokeessa ei siis käytetä koneessa normaalisti käytettävää käyttöjärjestelmää (Windows, OS X, Linux).

Käyttöjärjestelmän käynnistäminen USB-muistilta onnistuu lähes kaikilta tietokoneilta, mutta tarvittavien määritysten tekeminen voi vaatia asiantuntija-apua.

  • Windows, Apple OS X (esim. Macbook) ja Linux-tietokoneet saadaan yleensä käynnistymään USB-muistilta. Varmuuden saa vain kokeilemalla asiaan.
  • Osa Chromebook-tietokoneista saattaa toimia sähköisessä ylioppilaskokeessa. Chromebookien yhteensopivuus on ehdottomasti varmistettava kokeilemalla.
  • Muita päätelaitteita (esim. iPad- tai Android-tabletteja) ei voi käyttää sähköisessä ylioppilaskokeessa.

Käynnistymistestausta varten tarvitset kokelaan päätelaitteen USB-muistin. Ohjeet sen tekemiseen löytyvät YTL:n kurssikoejärjestelmän Abitin ohjesivuilta. Koneen käynnistämiseen on omat ohjeensa.

Toimivatko kaikki laitteet?

Koneen käynnistyminen USB-muistilta ei vielä takaa sitä, että kaikki laitteen osat toimivat. Tarkista seuraavat laitteet:

  • Koneen käynnistymisen jälkeen näytöllä on normaali työpöytänäkymä.
    blogi_paatelaite_2015_tyopoyta
  • Näppäimistöt ja hiiret toimivat yleensä hyvin. YTL:n ympäristössä näppäimistö on suomalaisen näppäimistökartan mukainen.
  • Tarkista langattoman verkkokortin toiminta. Vaikka lukiossasi ei tehtäisikään ylioppilaskoetta langattomasti, kurssikokeissa saatetaan käyttää langatonta verkkoa. Napsauta työpöydän yläosan painikkeesta. Näkyykö valikossa langattomia verkkoja? Jos langaton verkko ei toimi niin älä hätäile. USB-liitäntäiset USB-liitäntään liitettävät WLAN-verkkokortit ovat edullisia.
    blogi_paatelaite_2015_wlan
  • Äänikortin tarkistamiseen teemme helppokäyttöisen toiminnon syksyllä. Äänet on helppo saada toimimaan myöhemminkin USB-liitäntäisten kuulokkeiden aikana.

57 Responses

  1. AirZero says:

    Mietityttää tuo kuvassa oleva wlanin valinta? Onko lähellä olevat wlanit mahdollista nähdä myös ylioppilaskokeiden aikana? Wlanin nimeä muuttamallahan voi viestittää suoraan salissa istujille.

    • DigabiTweaks says:

      Todella hieno ajatus, AirZero! WLAN-tukiasemien nimien (=SSID) avulla voidaan todellakin lähettää 32 merkkiä pitkiä viestejä koetilan ulkopuolelta kokelaalle. Myös pienimuotoinen viestinlähetys kokelaalta ulkopuolella olevaan tukiasemaan onnistuu WLAN-salausavaimen avulla. Kokelas voi kysyä apua koetilan ulkopuolella olevalta kaverilta lähettämällä kysymyksensä ulkopuolisen WLAN-verkon salausavain-kentässä, ja saada sitten vastauksen SSID-tekstinä.

      Abitti-järjestelmän palomuurit eivät estä tätä kommunikointimenettelyä, ja koetilan ulkopuolella olevan WLAN-tukiaseman ei tarvitse kuin näyttää avustavalle kaverille tukiasemaan tulleiden yhteyspyyntöjen salausavaimet selväkielisinä. Äärimmäisen helppoa!

  2. DigabiTweaks says:

    “WLAN-laitteen on noudatettava on 802.11 a/n–standardeja ja kyettävä operoimaan sekä 2,4 että 5 GHz taajuuksilla.”

    Ehdoton vaatimus 5GHz WLAN-verkon tukemisesta tiputtaa käytännössä kaikki vanhat läppärit pois hyväksyttävien laitteiden listalta. Nyt laitteiksi siis kelpaavat enää pääasiassa high-end-business malliston laitteet noin 600€ hintaluokasta ylöspäin. Näitä ei enää juurikaan löydy opiskelijoiden kodeista, joten koulut joutuvat hankkimaan kalliit, vaatimukset täyttävät koneet opiskelijoille YO-kirjoituksiin.

    Tämä taitaa olla aika kallis yllätys kaikille niille kouluille ja opiskelijoille, jotka ovat jo hankkineet koneet, joissa ei ole 5GHz WLAN -tukea.

    • Matti Lattu says:

      Tästä on tullut muutamia kysymyksiä. Siksi määrittelyä tullaan täsmentämään lähipäivinä.

      • DigabiTweaks says:

        Kannattaisi miettiä asiat kahteen kertaan ja tehdä vasta sitten, eikä tehdä ensin kahteen kertaan ja jättää miettimättä. Ylioppilaslautakunnan olisi itsekin hyvä ottaa haltuun nuo artikkelissa mainitut megagigat, jottei tämän pahempaa vahinkoa pääsisi jatkossa tapahtumaan. Loppukäyttäjien käyttäminen lautakunnan speksien oikolukemiseen osoittaa aikamoista ammattitaidottomuutta.

        • Matti Lattu says:

          Kiitos palautteesta! Ehdotat menettelytapaa, jossa virkamiehet valmistelet huolellisesti asiat loppuun, päättävät ja julkaisevat ne. Tärkeintä ei ole lopputulos vaan virheiden välttäminen. Tämä on työtapa, jota me Digabissa emme halua noudattaa. Parempi on toimia avoimesti ja tehdä muutoksia heti kun niitä on tehtävä.

          Tästä määrittelystä on tullut lautakuntaan kolme yhteydenottoa. On aivan mahtavaa olla mukana projektissa, jossa on runsaasti innokkaita avustajia!

  3. Konetta ostamassa says:

    Voiko yo-kirjoituksissa käyttää Applen gigabit ethernet adapteria? Ja pitääkö ostaa Microsoft Office erikseen jos koneessa ei ole?

  4. Juha-Pekka Putkonen says:

    “Sinun ei välttämättä tarvitse tehdä ylioppilaskoetta samalla koneella jota olet käyttänyt opintoihin. Kokeen ajaksi koneeseen ladataan joka tapauksessa YTL:n toimittama käyttöjärjestelmä ja ohjelmat. Voit siis vallan hyvin tehdä ylioppilaskokeen vaikka sukulaistädiltä lainatulta kannettavalta. Kokeen aikana koneessa ei kuitenkaan ole tuttuja ohjelmistoja tai tiedostoja.”

    Tämä kuulostaa aika absurdilta ja pelottavalta. Pitäisi hankkia kone tyttärelle, jolla voi opiskella ja suorittaa kokeen. Minulla ei ole tällä hetkellä käsitystä siitä, millainen sen pitäisi olla. Miten levyn ja keskusmuistin kapasiteetti kaikille ohjelmille, joita pitäisi olla? Entä datan tallennus sen lisäksi? Miten lisenssimaksut? Kirjat maksavat ihan tarpeeksi. Kynät ja kumit ja laskin sekä taulukkokirjat ovat selviö. Mielestäni ne eivät kuitenkaan ole verrattavissa koneiden ja lisenssien hintoihin, vaikka jossain kohtaa YTL:n perusteluissa tästä mainittiin. Miten testaan eri malleja, (esim. chromebook) jollen hanki ja jos se ei toimi, meidän sukulaisilla ei koneita liiemmin ole. En aio hankkia 1000€ Macia kannettavaksi koulun ja kodin väliä, kun Kelan päivärahoilla yritän tulla toimeen. Kävisiköhän esim Acer Aspire Switch 10 (2Gb ja 64Gb)? Taisi olla vain yksi USB 2.0. Akun kapasiteetista en nyt muista. Voiko USB-jakoa käyttää, jos tarvitsee esim ulkoisen hiiren tikun lisäksi tms.? Olen näissä aika aloittelija. Hinta ja soveltuvuus pitäisi olla kohdallaan. Yst. terveisin Juha-Pekka Putkonen

    • Matti Lattu says:

      Nämä ovat hyviä kysymyksiä!

      YTL:n koeympäristö käynnistetään USB-muistilta. Kokeenaikainen ohjelmisto on sama kaikille ja tulee koehetkellä opiskelijalle tällä USB-muistilla. Ohjelmien käyttöä voi harjoitella etukäteen asentamalla ne koneelleen. Pääosa ohjelmista on täysin maksuttomia, ks. https://digabi.fi/tekniikka/ohjelmistot/.

      Todennäköisesti edullisin tapa hankkia kokeeseen soveltuva kannettava on hankkia se käytettynä. YTL:n koeympäristö toimii kaikkein ongelmattomimmin juuri muutamia vuosia vanhoissa koneissa. Käytettyjä kannettavia myydään niihin erikoistuneissa liikkeissä ja tietysti verkkokirpputoreilla.

      Valitettavasti emme voi ottaa kantaa yksittäisten koneiden toimivuuteen, koska meillä ei ole käytössämme näitä koneita. Pomminvarma vaihtoehto yo-kokeessa toimivan koneen hankintaan on testata konekandidaattia yhdessä myyjän kanssa. Testausta varten tarvitset kokelaan DigabiOS-muistitikun. Ohjeet tikun kirjoittamiseen löydät http://www.abitti.fi/fi/ohjeet/usb-tikkujen-kopiointi/.

      Myyjälle voi myös näyttää YTL:n laitevaatimukset: https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi ja “Ohje ylioppilaskokeen päätelaitteista”. Asiantunteva myyjä näkee siitä tarvitsemansa tiedot koneen muista ominaisuuksista.

      Kun opiskelijalla on kone, kannattaa pyrkiä käyttämään sähköisiä oppimateriaaleja niin pitkälti kuin se on mahdollista. Näin kalliista koneinvestoinnista saa hyödyn irti myös opiskelun aikana.

      • Pasi says:

        Juha-Pekan ajatukset taitaa olla samalla suunnalla omieni kanssa vaikka taustat lienevät vähän erilaiset. Pitäisi saada kerralla kone, jota voisi käyttää sekä opiskelussa, että kokeissa/kirjoituksissa.
        Käytetty läppäri on riskiostos sekin, itse hankkisin mielummin uuden – sillä todennäköisesti selviää lukioajan. Hintaluokkaan 200…450€ saa monenlaisia läppäreitä, jotka kaikki täyttänevät “numeraaliset” vaatimukset. Silti voi olla melko varma, että kaikki koneet (linux-ajurit) eivät ole ongelmattomia.
        Kauppiailta on aika hankala saada lupa testata koneen buuttausta ja asiantuntemusta asiaan muutenkaan on aika vaikea löytää tietokonekaupasta. USB-tikun tekeminen näillä ohjeilla on aika monivaiheista (=> tässä kohdin kyllä oppilaitoksetkin voisivat tarjota auttavan kätensä ja tarjota oppilaile valmiita tikkuja testattavaksi).
        Minusta on/olisi kätevää, että pelkästään buutti/hw-testiä varten voisi olla oma iso-levykuva (ja ihan “standardi”-menettely tikun luomiseksi), joka sisältäisi hw-testin ja raportoinnin => näin testattujen laitteden lista paranisi ja olisi helpompi ostaa kone itse testaamatta. Jo tehty lista koneista on hyvä alku, mutta nykyisessä levykuvassa ei hw-testiä enää taida olla, joten listan kehitys lienee pysähtynyt. Uskon, että kakki lukiolaiset/heidän vanhempansa eivät välttämättä haluaisi “tutustua” aiheeseen ihan niin syvällisesti, kuin se tällä hetkellä tuntuu olevan tarpeen. Tai ainahan voi luottaa hyvään tuuriin.

  5. Junnu says:

    Jos on näin paljon -valituksia- aiheesta, niin jokuhan voi kokeilla tehdä tuon saman esim Wintturoilla…mitä mahtaisi maksaa ja miten olisi mahdollista toteuttaa. Jään odottamaan lisähuomioita. Sählinkiä on tiedossa, teki sen miten hyvänsä. Käytetty thinkpad x200/x201 on ihan kelpo laite tuohon käyttöön, ja niitä saa jo n 100-150e hintaan. Niissä on melkein kaikissa malleissa 2.4/5GHz wlan.

  6. Isukki says:

    Jos koneen pudottaa matkalla yo-kirjoituksiin ja sukulaistädin kone on yli 10 vuotta vanha, niin siirtyvätkö kokeet siis opiskelijasta riippumattomista syistä puolella vuodella eteenpäin?
    Toisin sanottuna kysymykseni koskee oikeastaa sitä, että eikö olisi järkevämpää että opiskelijan käyttöön tarjottaisiin ennen koetta tarkastettu ja varmasti toimintakuntoinen kone koulun, yo-lautakunnan tai kenen sitten tahansa puolesta.
    Tästä “oma kone” säännöstä saa sen käsityksen että on ajateltu pelkästään sitä kuka maksaa, eikä sitä että mitä oikeasti tapahtuu jos kone ei toimi.
    Lyijykynä, terotin ja kumi ovat kuitenkin eri asia kuin tietokone.

    • Matti Lattu says:

      Ylioppilaskokeita järjestetään kahdesti vuodesti. Tuskinpa koe siirtyy puolellakaan vuodella eteenpäin, koska lukiolla on varakoneita tällaisten tapausten varalta.

  7. Roosa Kalliokoski says:

    Miten bootataan asus e403s?

    • Matti says:

      Windows 10 koneet voi bootata, kun avaa windowsin ja pitää shift näppäintä pohjassa samalla kun käynnistää koneen uudelleen. Näin aukeaa boottivalikko mistä voi valita usb tikun.

    • PPo says:

      Yleensä Asuksella pääsee käynnistämään tikulta Esc-näppäimellä.
      1. kone käynnissä valitaan: Käynnistä uudelleen
      2. ruudun pimennyttyä ja koneen alkaessa taas käynnistyä painellaan nopeaan tahtiin Esc-näppäintä
      Näin päästään valikkoon, josta valitaan usb-tikku. Sitten painetaan Enter.

  8. nn says:

    Meillä on kone, joka löytyy Abitin kanssa käytettyjen koneiden listalta. Sen puhallin pitää melko kovaa ääntä erityisesti, jos sitä käyttää muulla käyttöjärjestelmällä kuin koneen valmistusaikaisella Windows XP:llä. Siihen on ajuri, joka säätää puhallinnopeutta, mutta uudemmissa käyttiksissä puhallin huutaa aina täysillä. Onko ylioppilaskokeessa jotain dB-rajaa koneen pitämälle kohinalle?

  9. XDDD says:

    Mitä tehdä, jos verkkoja ei näy WLAN-palkissa?

  10. Late says:

    Näin sitä mennään 700 opiskelijan lukiossa. 25 eri tilaa koeviikolla ja noin 100 erilaista päätelaitetta. Vaatii kohtuullisen hyvän suunnitelman, tukipalvelut, varakoneet jne. Valitettavasti kaikki resurssit on pois opetuksesta/oppimisesta.

    • Matti says:

      Meillä koeverkko on toteutettu koulun olemassa olevan langattoman verkon kautta. Helppoa. Koululla on 40 varakonetta jokatapauksessa. Kurssikoe ei ole niin vakava ettei pieniin ongelmiin olisi aikaa. Mitään tukipalveluja ei tarvitse, kun henkilökunta on osaavaa ja koulutettua.

      • Late says:

        Tuo systeemi kannattaa laittaa yleiseen jakeluun eli speksit: kuinka monta konetta yhtäaikaisesti Abitti kokeessa, kuinka monta erilaista päätelaitetta, opiskelijoiden adapterit, usb-buuttaukset jne…

          • Late says:

            Millaisilla määrillä ja konekannalla olette päässeet testaamaan? Minkälaisilla prosenttiosuuksilla koneet ovat löytäneet esim. langattoman verkon? Eli jos mennään noin 700 opiskelijan volyymilla, niin esim. 10% Mac-kanta voi tuoda yllätyksiä(näppis,WLAN,hiiri jne.).

          • Matti says:

            Ei olla vielä testattu kovin isolla porukalla, lähinnä muutamalla opiskelijaryhmällä. Mäkkeihin kannattaa varata langallinen hiiri, näppäimistö niissä on toiminut. Uusimmissa retina mäkeissä ei wlan (aina) toimi, mutta heille on koulun koneet vielä riittäneet. Varakoneitahan pitää ohjeen mukaan olla 10%. Toivottavasti pian abittissa toimisi kaikki mäkit.

  11. Junnu says:

    Mikäs antiikkipalat siinä buutti-usbissa on jos ei tunnista 6. sukupolven piirisarjoja?
    Viittaan tuohon ASUS X556UB -koneeseen…

  12. MaFy-ope says:

    Abitti-järjestelmä on toiminut lukiomme hp-läppäreillä yksittäisiä yhteysongelmia lukuunottamatta todella hyvin. Kiitokset siitä Abitin kehittäjätiimille!

    Meillä on tänä syksynä rohkaistu opiskelijoita tuomaan omia läppäreitä kokeisiin ja se on osoittautunut hyvin ongelmalliseksi.

    1) Suurin haaste on se, että pääosa opiskelijoista ei ole ikinä keskeyttänyt windowsin käynnistystä. Jokainen kone on yksilöllinen bios-asetuksiin / boot menuun pääsemisen suhteen. Osassa koneista on näppäin, jota voi rämpyttää käynnistyksen yhteydessä, osassa ei. Osassa näytöllä vilahtaa, mikä on oikea näppäin, pääosassa ei. Googlettamalla saattaa löytää vinkkiä näppäimen etsimiseen, mutta osa vinkeistä ovat vesiperiä. Lisäksi windowsin ihmeelliset horros- ja lepotilat aiheuttavat harmia, koska käynnistys ei välttämättä lähde alusta asti liikkeelle. Niissä win10 koneissa, joihin ei löydy pikanäppäintä, bios saatetaan saada käyntiin palautusasetusten kautta. Osassa koneissa löytyy UEFI-asetukset, osassa ei. “Peruslukiolaisen” tai “perusopettajan” tietotaito ei riitä alkuunkaan tästä selviämiseen, joten homma kaatuu ainakin meidän lukiolla tvt-asioista vastaavan opettajan eli allekirjoittaneen niskaan. Onneksi meillä on ykkösille lukio-opintoihin valmentava kurssi, jossa olen voinut ottaa abitti-boottauksen harjoittelua oppituntien aikana.

    2) BIOS-asetukset ovat eri koneilla eri näköiset. Osassa boottausjärjestyksen muuttaminen on helppoa, osassa hieman vaikeampaa.

    3) Kaikki koneet eivät ole Abitti-kelpoisia, vaikka täyttävät YTL:n kriteerit. Yksi samsung-läppäri ei suostunut tunnistamaan abitti-tikkua bios-asetuksissa. Kokeiltiin eri usb-portteja ja eri abitti-tikkuja. Yksi acer-läppäri herjasi liian vähästä RAM-muistista, vaikka koneessa oli minimimäärä 2gb.

    4) Langaton verkkokortti ei toimi Abitissa n. 20% meidän opiskelijoiden koneissa. Kyseessä ei ole merkkikohtainen ongelma vaan osa saman merkin malleista toimii ja osa ei. Ongelmakoneista pääosa oli kuitenkin acer- ja asus-merkkisiä. Tämä on oikeasti iso ongelma, koska pääosa meidän sähköisistä kurssikokeista tehdään langattomasti Nettiniilolla, mutta nämä opiskelijat eivät voi käyttää omaa konettaan kokeessa.

    Ongelman ratkaisemiseksi ehdotetaan usb-porttiin liitettävän wlan-tikun ostamista, mutta ei anneta tietoa, mitkä wlan-tikut ovat abitti-yhteensopivia. Tilattiin koululle muutama eri wlan-tikku malli ja pitää kokeilla lähiviikkoina, toimiiko ongelmakoneet niillä vai ei. Ja sen jälkeen laittaa vanhemmille wilma-viestiä, että olette ostaneet lapsellenne koneen lukiota varten, mutta jotta sitä voi käyttää siihen käyttötarkoitukseen, niin pitää maksaa vielä lisää…

    5) Kaikilla lukiolaisilla ei ole läppäriä, jota voisi tuoda kotoa kurssikokeeseen. Eikä sen ostamista voi (kai?) oikein ehdottomasi velvoittaakaan (siis että et pääse kokeeseen ellet tuo omaa konetta). Näin ollen koulun reservi pitää olla aikamoinen, kun koeviikoilla alkaa tulla useita sähköisiä kokeita päällekäin, vaikka ohjeistettaisiin, että pitää tuoda omat koneet.

    Abitti-järjestelmä on hyvä ja se toimii osin ongelmitta, mutta sähköistyksen koordinointi ja rahoitus on epäonnistunut. Kaikille lukiolaisille tulisi mielestäni taata oma kone koulun puolesta. Koneen rahoitus voisi olla osittain tai kokonaan kunnan vastuulla. Konehan voisi olla koulunkin omaisuutta ja opiskelijat maksaisivat käytöstä tietyn määrän vuosittain. Koulu voisi valita koneen malliksi sellaisen, joka on todettu käytössä hyväksi. Tärkeimpänä: kaikilla koulun opiskelijoilla olisi sama konemalli, joten käytön ohjeistus ja koneiden hallinnointi olisi helppoa. Tämä vaatisi rahaa ja poliittista tahtoa, mutta helpottaisi digitalisoitumista merkittävästi.

    Tällä hetkellä ongelmana on, että kellään ei ole tietoa, onko kone yhteensopiva Abitin kanssa. Opiskelija/vanhempi ei voi tietää asiaa tutustumalla teknisiin tietoihin. Kodinkoneliikkeen myyjä ei voi sitä tietää kokeilematta. Opettajilla on tieto, että osa toimii ja osa ei, mutta opettajillakaan ei ole kattavaa listausta. YTL ilmoittaa, että kaikkien vähimmäisvaatimusten täyttävien koneiden pitäisi toimia. Kukaan ei siis ota vastuuta asiasta ja ongelmatilanteet maksatetaan käyttäjällä. Mielestäni vastuu on tässä sähköistyksen liikkeelle lähettäneellä voimalla eli YTL:llä. YTL:n pitäisi uskaltaa julkistaa listaus eri koneista, jotka toimivat / toimivat osittain / eivät toimi lainkaan Abitin kanssa. Ei muuta kuin kyselyviestiä kaikille Suomen lukioille ja opettajat keräämään opiskelijoilta koneen merkki ja malli sekä tieto, tuliko abitin kanssa ongelmia. Kyselyn jälkeen tulokset julkisiksi, jotta opiskelija/vanhempi/opettaja/myyjä voi käydä tutustumassa, onko muilla ollut ongelmaa mallin kanssa. Kun kyselydataa on paljon, niin kyselyn tulokset ovat “riittävän” luotettavia.

    • Matti Lattu says:

      Olen samaa mieltä siitä, että koneen käynnistäminen tikulta ei kuulu lukiolaisen perustason tietotekniikkataitoihin. Malli, jossa opiskelijat ilmestyvät kurssikokeeseen oman koneensa kanssa ei toimi. Lukiot ovat järjestäneet opiskelijoiden omien laitteiden “boottailutuen” eri tavoin. Joissakin päätoiminen atk-henkilö on auttamassa ennen koeviikkoa, joissakin samaa hommaa tekee tietotekniikkaan perehtynyt opettaja. Muutamassa lukiossa neuvontaa hoitavat opiskelijat vertaistukena.

      Kun yhteen koneeseen on tehty tarvittavat asetusmuutokset tai selvitettu “käynnistysresepti”, ei työtä tarvitse enää toistaa. Ohjeet voi kirjoittaa vaikka teipillä läppärin pohjaan seuraavaa Abitti-kurssikoetta varten.

      Koneiden ennakkotestauksen ongelmana on se, että laitevalmistajat muuttavat hyvin vapaamielisesti konemallin sisältämää elektroniikkaa laitteen elinkaaren aikana. Erityisesti kuluttajakoneissa tämä on tavallista. Tiettyjen laitteiden luotettava “sertifiointi” koko mallin elinkaaren ajaksi olisi mahdollista ainoastaan yrityskoneissa, joiden hintaluokka on aivan toinen kuin kuluttajaläppäreissä. YTL:n päätelaiteohjeessa sanotaan: “Päätelaitteen yhteensopivuuden voi varmistaa lataamalla koekäyttöjärjestelmän omalle USB-muistille ja käynnistämällä sen päätelaitteessa.” Tämä on edelleen ainoa täysin varma tapa varmistaa yhteensopivuus ja onneksi muutamat laitemyyjät ovat vihdoin liikkumassa tässä asiassa.

      Ehdotat myös kyselypohjaista laitteiden “testausmenettelyä”. Yritimme tätä pari vuotta sitten, mutta raportteja tuli todella vähän. Viime syksynä aloitimme Abitti-lokitietoihin perustuvan lokin generoinnilla (https://digabi.fi/hwdata/). Tässä on juurikin sama ongelma kuin ennakkotarkastuksella. Toimiva laite voi muuttua toimimattomaksi.

      Lisälaitteissa on jonkin verran samaa ongelmaa, mutta tällä puolella on olemassa tuore lista: https://digabi.fi/materiaalit/digabi-os/digabios-yhteensopivia-lisalaitteita/

      Olen samaa mieltä siitä, että yksinkertaisinta olisi hankkia riittävän yhdenmukainen laitekanta yhteiskunnan varoilla. Se todennäköisesti helpottaisi myös tietoturvaan liittyviä huolia. Tässä taloustilanteessa en pidä sitä realistisena.

    • Matti says:

      Kyllä sen koneen voi vaatia opiskeljoilta. Vaaditaanhan kirjat, kumit ja laskimetkin. Halvin kone ei maksa juurikaan enempää kuin laskin, jota ei siis enää tarvitse ostaa.

    • Junnu says:

      Halojata halloo, hiukan nyt ihmetyttää tämä teidän keskustelu aiheesta, että jollain konemallilla ei toimi yms. Olen ollut näiden USB yms itsebuuttaavien erilaisten systeemien kanssa tekemisissä niin kauan kuin niitä on ollut olemassa.. ne toimivat tasan niin hyvin kuin niiden tekijä on ne tehnyt. Itse olen laittanut noihin “toimimattomiin” mukaan valinnan, jolla koneesta otetaan “röntgenkuva” ja lähetetään tiedot kehitysryhmälle tutkittavaksi, jotta ne “toimimattomatkin” saadaan listalle ja selvitykseen.
      Suurin ongelma noissa uusimmissa läppäreissä saattaa olla se, että jos koneissa on päällä agressiivinen eco-säästö-moodi, niin siinä ei toimi kaikki ihan niin kuin pitäisi = laitteet eivät ole 100% toiminnassa, vaan yrittävät säästää virtaa tarpeettoman agressiivisesti. Näkyy sitten toimimattomina USB-portteina ja joskus verkko-ongelmina.
      Samaten olen noista winkkarien buuteista teidän kanssa samaa mieltä, että ne on ihan liian monimutkaisia.. tällöin kone, jolla koetta aiotaan tehdä, tulee testata etukäteen ja tietää, miten sen saa ajettua buuttivalikkoon. Ja niissähän on vanhaa MBR-buuttia ja uudempia UEFI-pohjaisia, jotka toimivat täysin eri tavoin käyttäjän kannalta.

      • Pasi says:

        Ymmärränkö oikein että sinulla Junnu olisi hw/sw osaamista tarjolla ja haluaisit sitä jakaa?
        Käyttäjätasolla olen Linux maailmaa katsellut pitkälti toistakymmentä vuotta ja en voi sanoa ettenkö olisi törmännyt ajuriongelmiin jotka yleensä ovat kuitenkin ratkenneet pienellä www haulla ja muutamalla komennolla. Digabin osalta vaatimus vaan on se että koneet pitää saada käyntiin kokeen järjestäjän tikulla ilman säätämistä ja komentokehote lienee pois suljettu. Minusta digabi kehitys on sw-kehitystyönä teknisesti toteutettu erinomaisesti. Muut koejärjestelyyn liittyvät asiat eivät yllä samaan arvosteluun.

    • PPo says:

      Koneen käynnistys tikulta kannattaa varmuuden vuoksi aloittaa käynnissä olevalla koneella. Näin välttää esim. Asus-koneiden Fast boot -ominaisuuden aiheuttamat ongelmat. Acerissa on monesti ensin käytävä Biosissa laittamassa “F12 Boot Menu” asentoon “enabled”.

      1. valitaan: Käynnistä uudelleen
      2. näytön pimennyttyä painellaan nopeaan tahtiin “maagista nappia” kunnes käynnistysvalikko ilmestyy

      “Maaginen nappi” on (yleensä ainakin)
      F12, kun kone on Acer, Dell, Fujitsu, Toshiba, Packard Bell
      ESC, kun kone on Asus, HP, Samsung
      fn+F12, kun kone on Lenovo

      Applella lähdetään sammutetusta koneesta. Heti käynnistyksen jälkeen vasen Alt pohjaan.

      Näillä opeilla 40 opiskelijaa sai tänä syksynä koneensa käyntiin käden käänteessä. Kaikkia yo. koneita tosin ei ollut näiden joukossa. Vain Acerit vaativat asetusmuutoksia. Isoissa lukioissa konevalikoima on laajempi ja ongelmatapauksia ilmenee useammin.

      • PPo says:

        Lisään vielä, että ainakin Verkkokauppa.com ilmoittaa wlan-tikuista/wifi-adaptereista linux-tuen. Meillä on muutama Asus USB-N13. Halpa ja toimii.

  13. TVT-rules says:

    Kiitos listasta. Tällä säästyy muutama tunti.Kuinkahan monta henkilötyövuotta on jo nyt käytetty Suomen lukioissa BIOS-käynnistyksiin. Ja kun BIOS on selvitetty, niin 25% ei koneista ei toimi Abitissa(Mikrobitti 22.9.2016). Pitäisikö jonkun hetkeksi pysähtyä miettimään onko sähköinen koe menossa hiukan ohi tarkoituksen?

    • Junnu says:

      Kuka/mikä instanssi sen bootti USB-tikun on leiponut kasaan? 25% luku kuulostaa kovin isolta? Itselleni ei ole pitkiin aikohin tullut vastaan PC-rautaa, joka ei olisi taipunut linux-käyttöön? Tämä kuulostaa nyt osaamattomuudelta?

      • Matti says:

        Ei pidä paikkaansa tuo 25%. Itseasiassa ne koneet mitä olen opiskelijoiden kanssa testannut (yli 400 konetta) on saatu kaikki bootattua. Osassa ei sitten toimi wlan (ehkä reilu 10 konetta, usein uusi mäkki) osassa ei toimi tasohiiri (kierrettävissä langallisella hiirellä).

    • Junnu says:

      Onko tuo “25% konelista” jossain näkyvillä, kiinnostaisi nähdä, mitkä koneet “eivät toimi”…
      Vai onko se taas microbitin toimittajan “heitto” aiheesta.. yleensä asiallisia juttuja, mutta joskus tuntuu menevän hiukka ööveriksi.
      Joskus näissä on sitten vielä joku kummallinen taustavoima, joka tuntuu ohjaavan noita juttuja tahallaan johonkin suuntaan.
      Sekin on tässä monien vuosien aikana nähty moneen kertaan.. takerrutaan johonkin ihan kummallisiin yksityiskohtiin ja unohdetaan olennainen. Lisäksi tämä on aina jatkuvaa juoksua uusien laitteiden ja softien kesken => jotta kokonaisuus pysyy hanskassa.

  14. Juu says:

    Oma HP x360 ei toimi. Ei pääse yhdistämään wlaniin. Koulun IT-mies sanoi vaan että sori odota että päivittävät abitin tukemaan tätä konetta.

    • Matti says:

      Sen takia abitti pitääkin hoitaa langallisesti.

      • Itämetro says:

        700 opiskelijaa lankaan kiinni 🙂

        • Matti says:

          Tekeekö ne kaikki samaan aikaan abittia?

        • Pasi says:

          700 samanaikaisen käyttäjän WLAN taitaa myös olla melkoinen haaste?

          • Itämetro says:

            WLAN ei ole ongelma, sehän on jokapäiväistä toimintaa. RJ-45 * yli 100 opiskelijaa * 3 metriä = piuhavuori viime vuosikymmeneltä.

          • AirZero says:

            Ööh tota. Käyppä kokeilemassa isommassa lanitapahtumassa kuinka hyvin se wlan toimii. Lisäksi huomioi se, että kukaan ei siellä käynnistele wlan-jammereita tai tee muita jekkuja. Pelkästään yhden koululuokan jokaisen oppilaan henkilökohtaiselle koneelle riittävän hyvin toimivan wlan-yhteyden järjestäminen alkaa lähestyä salatiedettä puhumattakaan liikuntahallista. Koululuokassa se vaatii vähintäänkin sen, että jokaisessa luokassa on oma wlan-lähetin.

            Tähän päälle sitten se, että kuluttajalaitteiden wlan-puoli on toteutettu niin, että se juuri ja juuri toimii kotikäytössä. Esimerkiksi HP:n vuoden vanhat tabletit eivät osaa priorisoida 5Ghz taajuusaluetta oletuksena 2,4Ghz yli verkkojen SSIDin ollessa sama. Lähtökohtaisesti 5Ghz taajuusalue on kuitenkin sata kertaa vähemmän ruuhkainen ja käytettäviä kanaviakin enemmän.

            Katsotaan uusiksi 10v päästä, vaikkei silloinkaan tuohon langattoman viestiliikenteen häirintään ole todennäköisesti löytynyt kelvollista ratkaisua.

    • Matti Lattu says:

      Jos haluat WLANin toimimaan *heti* joudut sijoittamaan USB-liitäntäiseen WLAN-korttiin. Lista testatuista laitteista löytyy https://digabi.fi/materiaalit/digabi-os/digabios-yhteensopivia-lisalaitteita/

      Halvimmat laitteet maksavat 10-20 €.

  1. June 16, 2015

    […] jotka oli tehty Kuopion lukiotoimen kanssa ja lisäksi kävimme läpi digabi sivuilla olevia […]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*