Viikon kuva: sähköinen kielikoe testissä

Sähköisen kielikokeen rakennetta ja ajankäyttöä testataan marraskuun lopussa lukiolaisilla. Kokeiluista saadaan palautetta ja todellista tietoa opiskelijoiden käyttäytymisestä digikielikokeessa –  näiden pohjalta on hyvä jatkaa suunnittelua!

 

Kuullun ymmartaminen kaynnissa

Helsingin medialukiossa testattiin sähköistä kielikoetta 21.11.2014! Kuvassa on menossa kuullun ymmärtämisen osakoe, jolla koepäivä käynnistyi.

 

Koeasetelma: osakokeet rajoituksilla ja ilman

Kielten kokeilussa käytettiin Turun yliopiston ViLLE-järjestelmää ja kevään 2013 pitkän englannin yo-koetehtäviä soveltuvin osin. Käytännön syistä koetta tiivistettiin, mutta kuitenkin niin, että yo-kokeen tehtävistä saatiin rakennettua mielekkäät osakokeet ja eheä, kurssiarviointia tukeva kokonaisuus.

Molempien ryhmien kokeet koostuivat samoista tehtävistä ja neljästä osakokeesta (kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, sanasto ja rakenteet, kirjallinen tuottaminen). Molemmat ryhmät suorittivat 30min kestäneen kuullunymmärtämisen osakokeen ensiksi, määrättyyn tahtiin ja aikarajoitetusti (nykyistä tapaa muistuttaen). Kokeilussa toinen ryhmä suorittu kokeen, jossa osakokeiden välillä liikkumista oli rajoitettu ja kullakin osakokeella oli aikaraja. Toinen ryhmä suoritti kokeen, jossa kuullun ymmärtämisen osakokeen jälkeen tarjottiin mahdollisuus liikkua luetun ymmärtämisen, sanaston ja rakenteen sekä kirjallisen tuottamisen osakokeiden välillä 3h 15min ajan.

Ensivaikutelmia kielten kenttätestistä

Ensivaikutelma kokeilusta oli positiivinen. Tässä joitakin huomioitani / suullisesti annettuun palautteeseen liittyviä ajatuksia 21.11. järjestetyn testin jälkeen:

  • Tekniikka pelasi yllättävän hyvin, vaikka esimerkiksi kuulokkeita / selaimia / verkkoyhteyksiä ei etukäteen testattu.
  • Langallinen verkkoyhteys oli kokeilussamme ehdoton, wifin varassa kuullun ymmärtämiskoe tökki
  • Vaikutti siltä, että opiskelijat suhtautuivat pääsääntöisesti avoimin mielin uudstuvaan kielikokeeseen ja monelle sähköinen koetilanne oli luonteva. Osa opiskelijoista korosti suhtautuvansa varauksella koko sähköistämiseen.
  • Kirjallinen tuottaminen ja kuullunymmärtäminen koneella suoritettuna saivat eniten kiitosta.
  • Korvatulppia ja mahdollisuutta kuunnella musiikkia kokeen suorituksen aikana pyydettiin naputusäänen ja keskittymisen takia
  • Kynä ja paperia on tarpeen myös digikokeessa, esimerkiksi kirjoitelman luonnostelu, muistiinpanot kuunnellessa, käsitekartat jne
  • Suurin  haaste oli se, että opiskelijat käyttivät ensimmäistä kertaa ViLLE-järjestelmää (jolle tämä testi rakennettiin), on tärkeää, että opiskelija pääsee tutustumaan koeympäristöön etukäteen. Ihailen silti diginatiiveja lukiolaisia, hienosti saivat kokeen suoritettua heille täysin vieraassa järjestelmässä!
  • Vaikutti siltä, että opiskelijat tekevät “kurinalaisesti” tehtävä kerrallaan, eivätkä kovin paljon “surffaile” tehtävästä toiseen, vaikka tähän tarjottaisiin mahdollisuus (havainto tarkentunee, perehdyttävä tarkemmin tutkimustuloksiin)
  • Kaikki eivät käyttäneet mahdollisuutta tutustua muuhun kokeeseen kuullunymmärtämisen osakokeen jälkeen, vaan ryhtyivät suoraan vastaamaan seuraavaan osakokeeseen (ryhmälle, jolla navigointia oli rajattu, tarjottiin mahdollisuus tutustua 5 minuutin ajan muun kokeen aihepiireihin ja tehtävätyyppeihin ennen uin valitsevat, minkä osakokeen tekevät seuraavaksi)
  • Olin varannut koko kokeeseen aikaa 3h 45minuuttia, tämän lisäksi oli vielä sähköinen kysely koskien kokeen rakennetta ja ajankäyttöä. Koe alkoi klo 8.30 ohjeistuksilla ja viimeinenkin opiskelija oli ulkona jo klo 12, joten näyttää siltä, että suunnitellut aikarajat riittäisivät hyvin.
kuulokkeet

Kuullunymmärtämiskokeita varten koulu hankki atk-luokkaan headsetejä. Opettaja valitsi mikrofonilliset kuulokkeet, jotta koulussa voidaan harjoitella myös suullista kielitaitoa tietokoneilla. Osa opiskelijoista käytti omia kuulokkeitaan päivän testissä.

 

Tutkimukset jatkuvat

Kielikokeen rakenteeseen liittyvät testailut ja tutkimustulosten käsittely jatkuvat ensi viikolla. Myös muita sähköisen kielikokeen suunnitelmia ja käytännönjärjestelyjä tullaan kokeilemaan ja testaamaan etukäteen. Tavoitteena on rakentaa toimiva ja tarkoituksenmukainen ylioppilastutkinnon kielikoe.

Lisätietoa sähköisen kielikokeen suunnitelmista ja kokeen rakenteesta

 

Terhi&Anna

Helsingin medialukion kieltenopettaja Terhi Manelius ja Digabin suunnittellija Anna von Zansen innostuivat ottamaan selfien kun kokeilu oltiin saatu menestyksekkäästi käyntiin! Kiitos yhteistyöstä!

You may also like...

2 Responses

  1. Hanne Määttä says:

    Hei,

    digabi-koulutuksesta terveisiä. Kielten opettajat täällä pohtivat kielten kokeen eri osien aikarajoituksen tarkoituksenmukaisuutta sekä eri koeosien välillä liikkumista tai liikkumattomuutta. Aikarajoitus kasvattaa osalla oppilaista varmasti stressiä kokeen suorittamiseen. Lisäksi on totuttu käyttämään koko kirjallisen kokeen vihkoa apuna eri osioiden tekemiseen. Entä suullisen kokeen ymppääminen samaan päivään kuullunosion sekä kirjallisen osion kanssa. Onko suullisesta kokeesta ollut jotain pohdintaa? Kuulokkeiden lisäksi täytyy varmaan olla oppilailla mikit. Miten häiriintyminen, jos vieressä kaveri puhuu omaa koettaan?

    • Anna von Zansen says:

      Hanne, kiitos terveisistä! Tavoitteena on rakentaa toimiva kielikoe, joka mittaa kielitaitoa. Vien terveisesi eteenpäin. Muutoksia toki tulee nykyiseen kun siirrytään paperikokeesta digimaailmaan. Suulliseen liittyen ei ole vielä päätöksiä tai tarkempia suunnitelmia, mutta tutustu toki raportteihin ja taustoihin suullisesta. Suomessa ei olla pioneereja suullisen testaamisessa, joten voimme parastaa käytäntöjä muista kielikokeista. Suullinenhan tulee mukaan vasta 2019 mennessä, ei siis ensimmäisissä sähköisissä kokeissa (sa, ra). Tsemppiä kevääseen, ollaan kuulolla taas!