Kielikokeiden kehittämisen taustalla

Ensimmäinen Digabi-kevät alkaa olla paketissa. Touko-kesäkuun työtehtäväni ovat liittyneet kielikokeiden tehtävien laatijoiden tukemiseen. Oletko koskaan miettinyt, miten ylioppilaskokeen tehtävät laaditaan? Koulumaailmasta tulleelle kokeiden laadinta oli mysteeri. Taustalta paljastui monisäikeinen ja laaja prosessi, jossa koetehtävät joutuvat tarkkaan syyniin ja valitut tehtävät ovat huolella perusteltuja. Avaan seuraavaksi taustamateriaaleja, joihin kielikokeiden kehittäjät perehtyivät kevään aikana.

LOPS ja EVK raameina kokeille

Lukion opetussuunnitelma (LOPS) ja eurooppalainen viitekehys (EVK) luovat raamit kielikokeille. Jokainen koetehtävä on perusteltu: jo laadintavaiheessa määritellään, minkä kurssin/kurssien sisältöä tehtävä mittaa ja mille taitotasolle kukin tehtävä sijoittuu. Tavoitteena on varmistaa LOPS:in tavoitteiden mukainen koe, joka toimii kokonaisuutena ja antaa mahdollisimman luotettavan ja monipuolisen käsityksen kokelaan kielitaidosta. Kielikokeiden laatijat myös tekevät sisäistä laadunvarmistusta, jotta mahdolliset epäselvyydet tai liian helpot / vaikeat kohdat voidaan havaita ja muuttaa. Myös tehtävien taittoon ja kuuntelujen äänittämiseen kiinnitetään paljon huomiota. Yhteistyö yli kielirajojen takaa laadukkaat ja tasapainoiset kokeet kaikissa kielissä.

Kielikokeiden kehittäjäryhmä kokoontui toukokuun lopussa Hanasaareen suunnittelemaan sähköisiä koetehtävätyyppejä.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka

Jo olemassa oleva prosessi sinällään teki minuun vaikutuksen! Haasteeksi muodostuikin löytää tehtävien laatijoiden ajattelun tueksi hyviä case-esimerkkejä sähköisesti toteutetuista kielikokeista. Niitä otetaan edelleenkin innolla vastaan, laittakaa viestiä jos helmiä kentältä löytyy! Aloitimme perehtymällä kansainvälisesti tunnettuihin kielikokeisiin, kuten TOEFL, IELTS, DELF/DALF, Goethe Zertifikat, TestDaf, D.E.L.E sekä yleiset kielitutkinnot (YKI). Tarkemmin olemme perehtyneet edellä mainittujen lisäksi etenkin pohjoismaiden kansallisiin kielikokeisiin (esim. Norja, Ruotsi, Tanska), joista osa toteutetaan tietotekniikan avulla. Tarkastelimme näiden toteutusta ja rakennetta.

Pääsin toukokuun lopussa verkostoitumaan kielitestaamiseen erikoistuneisiin tyyppeihin EALTA:n (European Association of Language Testing and Assessment) seminaarissa Istanbulissa. Myös yhteistyömahdollisuudet ECML:n (European Centre for Modern Languages) kanssa aukesivat. Jännää oli myös kuulla automaattisista korjaussysteemeistä ja ohjelmista, joiden avulla puhe voidaan tunnistaa ja litteroida. Ufoa ajatella, millaiselta maailma esimerkiksi 5-10 vuoden sisään näyttääkään.

Yhteistyöllä eteenpäin

Olemme lisäksi saaneet kielitestaamisen asiantuntijoilta täällä Suomessa loistavia ajatuksia! Myös IT-alan firmat ovat lähettäneet meille ajatuksiaan ja demotunnuksia tuotteisiinsa. Mainiona esimerkkinä mainittakoon uunituore OPH:n kotisuomessa.fi-sivusto. Sosiaalisen median ja kouluvierailujen perusteella olen pyrkinyt poimimaan ja välittämään myös ajatuksia kentältä, niin kielten opettajilta kuin työelämän edustajiltakin. Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten kekseliäitä ratkaisuja ja ideoita meille heitellään. Kiitos käytännön esimerkeistä ja ideoiden herättelystä!

Projektiryhmä saa kesän aikana tietoonsa kokeiden laatijoiden alustavat toiveet koejärjestelmälle. Toiveiden perusteella teemme markkinakatsauksen jo olemassa oleviin koejärjestelmiin. Sähköisten tehtävätyyppien suunnittelu jatkuu syksyllä. Tehtävien laatijoiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi odotan innolla jo kalenteriin sovittuja kouluvierailuja syksyllä!

Aurinkoista kesää ja kireitä siimoja! 🙂

Anna

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*